Miten syödä ympäristöä säästäen?

Julkaistu: 19.12.2007

Ruoantuotannon ympäristövaikutuksia on tällä hetkellä helpointa vähentää kulutustottumuksia muuttamalla. Tuotantoketjuja on trimmattu jo vuosia esimerkiksi energiankäytön tehostamiseksi. Teollisuusprosessien ympäristövaikutukset ovat jo verrattain pieniä, ja ketjun alkupäässä puolestaan ympäristövaikutusten hallinta on haasteellista maamme ilmastosta johtuen.

Elintarvikeketjuja on tutkittu MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) monivuotisissa Foodchain-hankkeissa. Kaikkien tutkimusten lähtökohtana on elinkaaritutkimus; tuotteiden ympäristövaikutuksia on arvioitu koko niiden tuotantoketjun ajalta, raaka-ainetuotannosta kulutukseen. Syömisen osuus on noin kolmannes yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista. Ruoantuotannon osalta erityisesti rehevöittävällä ravinnekuormituksella ja kasvihuonekaasuilla on vaikutusta.

Eri ruoka-aineiden ympäristökuormitusten erot ovat suuret

Eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutukset ovat suhteellisen suuria kasvipohjaisiin tuotteisiin verrattuna. Sekä lihojen välillä että kasviperäisten tuotteiden välillä on toisaalta isoja eroja. Lihojen osalta Suomessa on toistaiseksi tutkittu yksityiskohtaisesti broilerinlihan ympäristövaikutuksia.

– Broilerin- ja sianlihan ympäristövaikutukset ovat selvästi pienempiä kuin naudanlihan. Kasviperäisistä tuotteista riisin tuotannon ympäristövaikutukset ovat ylivoimaisen suuret perunaan verrattuna. Sekä naudanlihan- että riisintuotanto lisäävät erityisesti ilmastonmuutosta. Toisaalta nautojen laidunnus vaikuttaa Suomen viljelyolosuhteissa positiivisesti luonnon monimuotoisuuteen ja maaperän kasvukuntoon, kertoo MTT:n vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Kasvihuonetuotteiden energiantarve on suurta, mutta kasvihuonetuotanto rehevöittää vesistöjä vähemmän kuin peltotuotanto. Kasvihuoneissa merkittäviä parannuksia ovat ravinneliuosten kierrättäminen ja energiatehokkuutta parantavat ratkaisut.

– Korvaamalla eläinperäisiä tuotteita kasviksilla syömisen ympäristövaikutukset vähenevät tuntuvasti, summaa Katajajuuri.

Kuljeta kerralla enemmän ja lämmitä mikrossa

Kuljetusten ja pakkausten osuus raaka-aineiden ja valmiiden elintarvikkeiden kokonaisympäristövaikutuksista ei ole kovin suuri. Tuotteiden kuljetusmatkojen vertailemisen sijaan kuluttaja voi vähentää ympäristövaikutuksia esimerkiksi valmistamalla enemmän ruokaa kerralla, pakastamalla ja lämmittämällä mikroaaltouunissa sekä kiinnittämällä huomiota omaan kaupassa asiointiin.

Vastuullinen toiminta on kilpailutekijä

Kun elintarvikeketjuun monesti sisältyy useita raaka-aineketjuja ja yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, ketjun hallinta niin ympäristön, sosiaalisten kuin taloudellistenkin kysymysten kannalta on yhä haastavampaa. Kuluttajille pitäisi pystyä kertomaan myös tuotantoketjujen sosiaalisista vaikutuksista. Vastuullisuuden kehittäminen ja tuotteistaminen elintarvikeketjussa -hankkeessa tutkitaan, mitä vastuullisuus elintarvikeketjussa tarkoittaa ja miten sitä voidaan mitata, jotta siitä voitaisiin viestiä kuluttajille ymmärrettävässä muodossa.

– Vaikka huoli ympäristöstä on jaettu, elintarvikeketjun vastuullisuuteen liitetään vahvasti myös toimeentulo ketjussa, kuluttajien hyvinvointi, eläinten hyvinvointi sekä yleisesti toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus, MTT:n erikoistutkija Sari Forsman-Hugg kertoo.

Vastuullinen yritystoiminta on elintarvikeketjun yrityksille merkittävä kilpailutekijä. Ruokakeskon ympäristöpäällikkö Timo Jäske pitää nopeasti hyödynnettävää tutkimustietoa tärkeänä.

Tietoa vastuullisuudesta kuluttajille

MTT:n Vastuulliset elintarvikeketjut ja -valinnat -tutkimusohjelman hankkeissa tutkitaan elintarvikeketjun ja tuotteiden vastuullisuutta. Tarkoituksena on tuottaa tietoa vastuullisten kulutustapojen edistämiseksi.

– Kuluttajien tulee saada ostopäätöstensä tueksi läpinäkyvää ja ymmärrettävää informaatiota ruoan tai ruokaraaka-aineiden taustasta, kuten tuotantohistoriasta. Tähän pyrkii meneillään oleva Kotitalouksien kulutusvalintojen ympäristövaikutukset -hanke. Tarkoituksena on havainnollistaa ruokavalintojen ympäristövaikutuksia vertaamalla erilaisia ruoka-annoksia. Vertailua tehdään esimerkiksi kasvis- ja sekaravinnon välillä tai sen mukaan, kuinka pitkälle tuotteita on jalostettu, kertoo professori Sirpa Kurppa MTT:stä.

Hankkeessa selvitetään myös kotimaisten ja ulkomaisten ruoka-ainevalintojen merkitystä ympäristövaikutusten kannalta. Kotimainen maataloustuote ei itsestään selvästi ole ulkomaista parempi.

– Kokonaan toinen asia on, että laadukas omavaraisuus ylläpitää vahvan kansallisen ruokahuollon, Kurppa tarkentaa.

Lisätietoja: Vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri, MTT, puh. 050 3599 772, juha-matti.katajajuuri@mtt.fi; Erikoistutkija Sari Forsman-Hugg, MTT, puh. 0400 639 450, sari.forsman-hugg@mtt.fi; Ympäristöpäällikkö Timo Jäske, Ruokakesko Oy, puh. 01053 28222, timo.jaske@kesko.fi; Professori Sirpa Kurppa, MTT, puh. 040 548 6968, sirpa.kurppa@mtt.fi

- Vastuulliset elintarvikeketjut ja -valinnat -tutkimusohjelman kuvaus, Vastuullisuuden kehittäminen ja tuotteistaminen elintarvikeketjussa -hankkeen esittely sekä tilaisuudessa esitetyt aineistot
- Foodchain-hankkeen ja sen tulosten kuvaus