(valtion tulo- ja menoarvion momentti 30.20.47)
1. Yleistä
Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on kuvata niitä periaatteita, joilla elintarvikeketjun kehittämisavustusta haetaan ja hakemukset ratkaistaan. Tässä annetut ohjeet ja muut tiedot eivät ole tyhjentävä selvitys alan lainsäädännöstä, eikä sillä ole oikeudellista sitovuutta. Valtioneuvoston asetuksen 638/2008 määräykset sitovat hakijaa, kuten muutkin jäljempänä ohjeiston kohdassa 8 luetellut säädökset. Mahdolliset oikeudelliset vaateet on tehtävä asetusten perusteella.
Vuoden 2010 avustuspäätökset tehdään ja avustus maksetaan valtioneuvoston asetuksen 638/2008 perusteella. Aikaisemmasta poiketen rahoitettavat hankkeet voivat olla kestoltaan 1–3-vuotisia. Yleensä pidempikestoisilla hankkeilla saavutetaan suurempi vaikuttavuus.
Hankkeella tulee olla omarahoitusta. Valtionavustus ei voi olla 100 % muuten kuin perustelluista syistä.
Rahoitettavia hankkeita valitessa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:
- hankkeen sopivuus kohdassa 3 mainituille painoalueille,
- hankkeen tulosten odotettavissa olevaa hyödynnettävyys ja vaikuttavuus elintarviketaloudessa (mukaan lukien kuluttajat, kauppa, teollisuus, tuottajat, ruokapalvelut, muut yrittäjät, neuvonta sekä hallinto),
- hankkeen laatu. innovatiivisuus ja avoimuus,
- hankkeiden mitattavat tavoitteet,
- kansallinen ja/tai kansainvälinen yhteistyö sekä
- hakijan, hankkeen sidosryhmien ja hyödyntäjien sitoutuminen hankkeeseen mm. omarahoituksen muodossa.
2. Avustuksen tavoite
Avustettavien hankkeiden tulee toteuttaa maa- ja metsätalousministeriön koordinoimaa elintarviketalouden laatustrategiaa. Strategian ja avustuksella tuetun hanketoiminnan tavoitteena on elintarvikeketjun yhteisin toimenpitein kehittää tuotteiden ja toiminnan laatua sekä varmistaa laadun säilyminen pysyvästi korkealla tasolla. Samalla parannetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja -etua sekä vahvistetaan ketjun yhteiskuntavastuullista toimintatapaa. Lisäksi halutaan lisätä kuluttajien tietoisuutta kotimaisen elintarvikeketjun toiminnasta.
3. Haun painoalueet
Painoalueet vuonna 2010 rahoitettaville hankkeille ovat seuraavat:
1. Elintarviketalouden kilpailukykyä parantavat hankkeet. Strategian tavoitteena on koko elintarvikealan menestyminen, joten myös hankkeissa kilpailukykyä tulisi tarkastella kokonaisten tarjontaketjujen näkökulmasta (esimerkiksi kilpailukyvyn nykytason mittaaminen elintarvikeketjussa, sähköisten järjestelmien hyödyntäminen).
2. Elintarvikeketjun yhteiskuntavastuullisuutta vahvistavat hankkeet, erityisesti seuraaviin aiheisiin keskittyvät: ympäristövastuu, jäljitettävyysjärjestelmien kehittäminen, eettisten toimintaperiaatteiden noudattaminen ja paikallisten tuotteiden saatavuus eri jakelukanavissa.
3. Viestintä- ja kehityshankkeet, jotka vahvistavat kuluttajan luottamusta kotimaisen elintarviketalouden tuotteisiin ja palveluihin.
4. Mahdolliset avustuksen saajat
Avustusta voi hakea rekisteröity yhdistys ja järjestö, yritys, tutkimuslaitos, valtion viranomainen tai muu julkisyhteisö.
Valtionavustuksen saajalla on oikeus siirtää osa myönnetystä valtionavustuksesta hakemuksessa mainitulle taholle. Valtionavustuksen saajan tulee tällöin tehdä yksityisoikeudellinen sopimus valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan yhteisön kanssa. Sopimuksella tulee varmistaa, että siirrettävä valtionavustus käytetään valtionavustuksen saajalle osoitetun valtionavustuspäätöksen ehtojen mukaisesti.
5. Mihin toimiin avustusta voidaan myöntää
5.1. Yleistä
Avustettavien hankkeiden on oltava vaikutuksiltaan laajoja. Useamman toimijan yhteinen hakemus on mahdollista tehdä, koska tällaisten hankkeiden vaikuttavuus voi olla pieniä hankkeita suurempi.
Hankkeen toimien yhteydessä ei saa suosia mitään tavaramerkkejä eikä yrityksiä. Toimissa ja niistä viestimisessä ei saa tuoda esiin tuotteiden tai tuotannon kansallista tai alueellista alkuperää eikä yhdistää alkuperä- ja laatuväittämiä (asiasta tarkemmin jäljempänä kohdassa 5.4). Ilmaisu ”lähiruoka” ei sovellu sellaisenaan tuettavan kampanjan tai aineiston viestiksi. Tämän tyyppisessä viestinnässä voidaan kuitenkin viitata esimerkiksi vastuulliseen kuluttamiseen, kestävään kehitykseen ja kuluttajan elintarvikevalintojen tuomiin vaikutuksiin.
Tutkimus laajamittaisena toimintana kuuluu muilla määrärahoilla avustettavaan toimintaan. Kuitenkin esim. kuluttajien laatuodotuksia tai jonkin tuotantosuunnan toiminnan laatua koskevien selvitysten tekeminen on tällä määrärahalla avustettavaa toimintaa. Sen sijaan esimerkiksi laadukkaita tuotteita koskeva tiedotustoiminta voi saada ministeriön avustusta markkinoinnin ja tuotannon kehittämisavustusta.
5.2. Tiedotus, koulutus, neuvonta, kilpailut tai elintarvikealan toimijoiden tietojen vaihdon järjestäminen
Hankkeet voivat sisältää laatustrategian toteuttamiseen liittyviä, koko laatuketjua hyödyttäviä toimia kuten tiedotusta, koulutusta, neuvontaa, kilpailujen tai elintarvikealan toimijoiden tietojen vaihdon järjestämistä.
Seuraavassa niistä tarkemmin
1. Maataloustuotteiden tuottajien opetus ja koulutus
Tuottajien ja maataloustyöntekijöiden opetuksessa ja koulutuksessa voidaan korvata koulutusohjelman järjestämiskustannukset, osallistujien matka- ja oleskelukustannukset sekä tuottajan poissaolon aikana lomituspalveluista aiheutuneet kustannukset. Esimerkiksi poimijakoulutuksen kustannukset voidaan katsoa hyväksyttäviksi kustannuksiksi.
2. Ulkopuolisten tahojen toteuttamat neuvontapalvelut
Neuvontapalvelujen kustannuksista voivat olla hyväksyttäviä sellaiset maksut, jotka eivät koske maatalousyrityksen (tilan) jatkuvaa tai säännöllistä toimintaa eivätkä liity yrityksen tavanomaisiin toimintakuluihin.
3. Maataloustuotteiden tuottajiin kohdistuva tietojen vaihto sekä kilpailut ja näyttelyt
Tiedonvaihtotilaisuuksien, kilpailuiden, näyttelyiden ja messujen järjestämisestä ja niihin osallistumisesta on korvattavissa vain osallistumismaksut, matkakustannukset, julkaisujen kustannukset, näyttelytilojen vuokra ja kilpailujen palkinnot, joiden arvo on enintään 250 euroa palkintoa ja voittajaa kohti. Esimerkkinä hyväksyttävistä kustannuksista voisi mainita ammattimessuille tai kuluttajamessuille osallistumisen tai internetpohjaisen tietokannan ylläpitämisen.
4. Tieteellisen tiedon kansantajuistaminen, yleinen laatujärjestelmistä tiedottaminen ja yleinen tuotteista tiedottaminen
Tukea voidaan myöntää tieteellisen tiedon saattamiseksi kansantajuiseen muotoon. Yksittäisiä yrityksiä, tuotemerkkejä tai alkuperää ei saa mainita. Esim. tiedotteen tekeminen kuluttajille jaettavaksi voi olla avustettavaa toimintaa.
Tukea voi saada myös yleiseen laatujärjestelmistä tiedottamiseen, ei kuitenkaan laatumerkkien mainontaan. Avustus ei ole ensisijaisesti tarkoitettu yksittäisistä tuotteista (esim. maito, kaura, porkkana, poronliha, mustaherukka) tai tuoteryhmistä ja niiden ravintohyödyistä sekä suositeltavista käyttötavoista tiedottamiseen. Tämän tyyppiselle tiedotukselle voidaan kuitenkin myöntää tukea, mikäli tiedotus koskee ko. tuotteen koko ketjua.
5. Julkaisut tietyn alueen tai tuotteen tuottajista
Tukea voidaan maksaa myös kustannuksiin, jotka aiheutuvat julkaisuista, kuten esitteistä tai verkkosivustoista, joissa esitellään tietyn alueen tai tuotteen tuottajia koskevia tietoja. Tietojen ja niiden esitystavan tulee olla puolueettomia, ja kaikilla asianomaisilla tuottajilla on oltava tasavertaiset mahdollisuudet olla edustettuina julkaisussa. Julkaisujen ja muun viestinnän tulee linkittyä oleellisesti avustettavaan hankkeeseen.
5.3. Yrityksiin kohdistuva toiminta (komission asetus 1998/2006)
Avustusta voidaan myöntää ja käyttää yritystä tai yrityksiä suoraan taloudellisesti hyödyttävään hankkeeseen ainoastaan, jos asetuksen 1998/2006 ehdot vähämerkityksisestä eli de minimis- tuesta täyttyvät. Ehtojen mukaan hankkeelle myönnettävän avustuksen enimmäismäärä on 200 000 euroa kolmen vuoden aikana yritystä kohden. Enimmäismäärän laskemisperustana on se verovuosi, jona tuki myönnetään, ja sitä edeltävät kaksi verovuotta. Määrään lasketaan kaikki sellainen tuki, johon sovelletaan asetusta 1998/2006.
Jos hanke hyödyttää suoraan taloudellisesti yksittäistä yritystä tai yrityksiä, hakemukseen tulee liittää lista näistä yrityksistä. Jos yritykset ovat saaneet avustusvuotta edeltävän yhden tai kahden verovuoden aikana joltakin viranomaiselta de minimis -tukea (tukipäätöksessä on aina maininta, mikäli kyseessä on de minimis -tuki), esitä myös kunkin yrityksen osalta seuraavat tiedot: viranomaisen nimi, tukisumma ja myöntämisajankohta
5.4. Ohjeet tiedotuksesta
Komissio on linjannut sallittuja käytäntöjä yleisluontoisessa mainonnassa, jota säännellään EY:n maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevissa suuntaviivoissa. Nämä linjaukset pätevät myös tiedotukseen, koska myös niitä säätelevä maatalouden ryhmäpoikkeusasetus kieltää alkuperän esille tuomisen.
Valtionavusteisessa tiedotuksessa ei saa tuoda esiin tuotannon tai tuotteiden kansallista tai alueellista alkuperää. Alkuperään viittaaviksi viesteiksi katsotaan mm. seuraavat termit: kotimainen, suomalainen sekä erilaiset maantieteelliset termit (esim. ”Savosta” tai ”Pirkanmaalta”). Tiedotuksen yhteydessä ei saa viitata myöskään tietyn yrityksen tuotteisiin. Tiedotteessa ei siis voi käyttää Suomen lipun värejä tai muita nimenomaan Suomelle tyypillisiä elementtejä. Taustamaisemakin voi olla kielletty, jos se ainutlaatuisuudessaan voidaan yhdistää vain Suomeen.
Tiedotuksessa sitä hallinnoivan tahon nimen tulee olla neutraalissa muodossa. Jos tuensaajan nimessä on esim. ilmaisu ”kotimainen” tai ”Suomen”, tuensaaja voi käyttää tässä yhteydessä nimestään neutraalia muotoa tai lyhennettä (esimerkkejä: Suomen Keittiömestarit => SKM tai Keittiömestarit, Suomen Mehiläishoitajain Liitto => SML). Vaikka nimi olisi neutraali tai siitä käytettäisiin lyhennettä, sen täytyy näkyvyydeltään olla tiedotteen viestiin nähtynä toissijainen. Se voi kattaa tiedotteesta enintään noin 5 %.
Hankkeista tiedotettaessa ja hankkeessa tuotetuissa materiaaleissa tulee mainita maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju rahoittajatahona. Jos hankkeessa käytetään valtionavustusta internetsivujen tekemiseen, myös sivuilla tulee olla sama maininta. Mahdollisilla valtionavusteisilla hankesivuilla tai muussa valtionavusteisessa tiedotuksessa ei saa tuoda esille yrityksiä tai nimettyjä tuotteita. Sivuilla ei myöskään sallita mainosbannereita. Sivuilla voi kuitenkin olla esimerkiksi linkki tuensaajan sivuille tai maakunnittain tehtyyn neutraaliin tuottajaluetteloon, jossa puolestaan on linkit tuottajien yhteystietoihin.
Viestejä ei saa muotoilla siten, että ne tosiasiassa, alkuperäisestä tarkoituksestaan riippumatta, vähentävät muiden EU-jäsenvaltioiden tuotteiden kysyntää taikka saavat ne vaikuttamaan huonommilta vaihtoehdoilta.
Valtionavusteinen tiedote ei voi olla välittömässä kuulo- tai näköyhteydessä tuotekohtaiseen mainontaan. Tässä tuotekohtaisella mainoksella tarkoitetaan mainosta, josta käy ilmi yritys tai alkuperä tai muu vastaava kielletty seikka. Jos esimerkiksi järjestetään kilpailu tai vastaava tapahtuma, jossa on mukana jonkin yrityksen joukkue, yrityksen tai nimetyn tuotteen logo ei saa esiintyä joukkueen asuissa, vaikka yritys maksaisi osallistumisensa itse. Valtionavusteista tiedotetta ei voi laittaa lehdessä vierekkäiselle tai peräkkäiselle sivulle tiedotteen aihepiiriin liittyvän tuotekohtaisen mainoksen kanssa.
5.5. Hyväksyttävät kustannukset
Hyväksyttäviä kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisesta aihetuvat kohtuulliset kustannukset. Esimerkiksi vapaaehtoisten henkilösivukustannusten ei katsota liittyvän hankkeen toteuttamiseen. Näitä kustannuksia ovat mm. lisäeläkevakuutusmaksut, henkilökohtaiset jäsenmaksut, lounassetelit ja muut ruokailuetuudet, henkilökuntatilaisuuksista aiheutuvat kustannukset sekä henkilöstön uuteen työhön valmentautumiseen liittyvät koulutuskustannukset, kuten kielikoulutus. Yleishallinnon kustannukset ja muut hankkeelle jaettavat kustannukset, jotka sisältävät myös poistot, hyväksytään vain siltä osin, kun ne voidaan todeta kirjanpidosta ja kohdistaa valtionavustuksella tuettuun toimintaan. Kustannukset kohdistetaan hankkeeseen käytetyn työajan perusteella tai muuten aiheuttamisperusteen mukaisesti.
Edustusmenot ja edunvalvonnasta aiheutuvat kustannukset eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia.
Hanketoimiin liittyvä arvonlisävero on avustuskelpoista, jos avustuksensaaja ei voi vähentää sitä verotuksessa ja jos se on esitetty valtionavustushakemuksen kustannusarviossa.
Henkilöstökulut sisältävät hankkeessa työskentelevän henkilöstön ennakonpidätyksenalaiset palkat ja välilliset työvoimakustannukset. Mikäli avustettavan hankkeen toimia toteuttava henkilö tekee organisaatiossaan myös muita kuin hankkeen tehtäviä, kustannusten hyväksyminen edellyttää tehollisen työajan seurantaan perustuvaa tuntikirjanpitoa, jonka perusteella avustettavalle hankkeelle kuuluva henkilöstökulujen osa kohdennetaan.
Matkakustannukset lasketaan valtion matkustussäännön mukaisesti. Ulkomaanmatkat on erikseen perusteltava toimintasuunnitelmassa, tai niistä on myöhemmin erikseen sovittava MMM:n kanssa.
Tavara- ja palveluhankinnoissa tulee noudattaa julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) säännöksiä.
Muut mahdolliset kustannukset pitää yksilöidä ja perustella, mikäli niitä esitetään valtionavustustoiminnan hyväksyttäviksi kuluiksi. Muihin kustannuksiin ei voi sisällyttää menoja, jotka korvataan yleiskustannuksina.
6. Avustuksen hakeminen
Avustusta on haettava hakuajan puitteissa (11.9.-12.10.2009) ennen hankkeen toteuttamisen aloittamista.
Elintarvikeketjun kehittämisavustusta haetaan maa- ja metsätalousministeriöstä lomakkeella 600__03. Lomakkeeseen on liitetty täyttöohjeet, joihin tulee tutustua huolella.
Hakemus on lähetettävä sähköisesti maa- ja metsätalousministeriön kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo(at)mmm.fi 12.10.2009 klo 16.15 mennessä. Mahdolliset ei-sähköisessä muodossa olevat tiedot voi lähettää samassa määräajassa kirjallisesti osoitteeseen Kirjaamo, Maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 Valtioneuvosto (käyntiosoite: Mariankatu 23, 00170 Helsinki).
7. Avustuksen maksaminen
Avustusta haetaan maksettavaksi maa- ja metsätalousministeriöltä lomakkeella 501018_2.
Avustusta voi hakea maksettavaksi enintään kahdessa erässä vuotta kohden hankkeen etenemisvaiheen perusteella ja toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Perustelluista syistä ministeriö voi maksaa avustusta myös ennakkona. Vuosittainen ennakkoerä voi olla suuruudeltaan enintään 50 % kullekin vuodelle myönnetystä avustuksesta. Avustuksen viimeinen erä (loppuerä) voidaan maksaa vasta kun hanke on toteutettu ja ministeriö on hyväksynyt avustuksen loppuraportoinnin. Viimeisen erän suuruus on vähintään 15 % avustuksesta.
Ministeriö voi myöntää tukea hankkeille seuraavilla tavoilla:
1. yhdeksi vuodeksi;
2. yhdeksi vuodeksi sitoutuen myöhempien hankevuosien rahoitukseen budjettiehdolla tai
3. useammaksi vuodeksi kerrallaan (myöntöpäätös ja sitoutuminen rahoitukseen tehdään koko hankeajalle).
Avustusta voi käyttää ainoastaan 1.1.2010 jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Jos avustuspäätös tehdään myöhemmin kuin 1.1.2010, hyväksyttäviä kustannuksia ovat kuitenkin vasta avustuspäätöksen jälkeen syntyneet kustannukset.
8. Säädösperusta
Elintarviketalouden laatujärjestelmien kehittämisavustuksessa on noudatettava erityisesti seuraavia säädöksiä:
- Valtionavustuslaki 688/2001
- Valtioneuvoston asetus 638/2008 elintarviketalouden laatujärjestelmien kehittämisen avustamisesta
- Komission antamat maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevat suuntaviivat vuosiksi 2007-2013, VL C 319/1/27.12.2006
- Komission asetus (EY) N:o 1857/2006 perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen 70/2001 muuttamisesta (maatalouden ryhmäpoikkeusasetus)
- Komission asetus (EY) No 1998/2006 perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen
- Elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväittämistä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 (terveellisten ruokailutottumusten edistämiseen liittyvät hankkeet)
Lisäksi terveellisiä ruokatottumuksia edistävissä toimissa on noudatettava seuraavia suosituksia ja päätöksiä:
- Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset
- Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista
9. Lisätietoja
Lisätietoja antaa ylitarkastaja, Laatuketjun hankevastaava, Seija Ahonen puh. (09) 160 53347, seija.ahonen@mmm.fi