Ammattikeittiöt vaikuttavat olennaisesti kotien ateriarytmiin ja ruokailutottumuksiin. Nykyisin joukkoruokailussa nautittu ruoka jää useimmille päivän ainoaksi lämpimäksi ateriaksi. Näin julkisten ammattikeittiöiden ravitsemuksellinen merkitys on lisääntynyt. Niillä on tärkeä merkitys myös tapakasvattajana ja tottumusten muokkaajana. Julkista ammattikeittiötoimintaa on mm. sairaaloissa, vanhainkodeissa, puolustusvoimilla, vankiloissa, kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla.
Elintarviketalouden laatustrategian mukaan ateria- ja ruokapalveluita tuottavien yritysten omavalvontajärjestelmiä täydennetään laatu- ja ympäristöjärjestelmillä. Erityisesti kiinnitetään huomiota elintarvikkeiden puhtauteen, turvallisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Elintarvikkeiden hankinnoissa oikeilla valinnoilla vaikutetaan myönteisesti ympäristön tilaan ja toimintojen taloudellisuuteen. Yritykset kiinnittävät erityistä huomiota mm. tiskiltä myytävien valmisruokien laatuun.
Vuoden 2003 lopulla perustettiin epävirallinen ruokapalvelujen asiantuntijaryhmä, joka tarkentaa laatustrategiaa ammattikeittiöiden osalta ja rakentaa perustan yhteiselle toimintatapaohjeistolle laadun varmistamiseksi laatustrategian mukaisesti.
Ruokapalveluiden kansallisen laatutyön toimintamalli
Ruokapalveluiden kansallisen laatutyön toimintamalli on ilmestynyt. Sen laadinnasta on vastannut työryhmä, jossa on ollut edustajia mm. suurtalous- ja ravintolayrityksistä, alan koulutus- ja neuvontaorganisaatioista. Malli noudattaa osaltaan elintarviketalouden kansallista laatustrategiaa ja sen tavoitteita.
Ruokapalveluala kehittää toimintaansa laatustrategian päämäärien (asiakastyytyväisyys, kannattavuus ja toiminnan vastuullisuus) mukaisesti ja kannustaa alan toimijoita kehittämään kilpailukykyään ja luomaan kansallisia kilpailuetuja. Kansallisesti sovitut yhteiset tavoitteet pyritään täyttämään kaikessa ruokapalvelutoiminnassa. Tämän toimintamallin pohjalta kukin ruokapalvelualan toimija rakentaa omaa kilpailuetuaan ja laatumielikuvaansa (brändiään).