Laatustrategiassa toiminta on alkuvuosina painottunut ketjun alkupäähän ja laatutyön hyöty on siellä selvästi nähtävissä. Koko ketjun yhteistyön syventäminen on kilpailukyvyn edistämisen kannalta jatkossa avaintekijä, sillä toimintaympäristön ja yhteiskunnan muutokset ovat nopeita ja niihin on osattava reagoida ja varautua.
Hankkeiden arvioinnissa kiinnitettiin huomiota strategisen toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin vaikeuteen. Yksittäisiä hankkeita ei ole sidottu kiinteästi laajempiin strategisiin kokonaisuuksiin. Laatustrategian tavoitteilta puuttuvat myös toistaiseksi selkeät tehokkuuden mittarit. Mittareiden kehittäminen onkin Laatustrategian lähiajan suuri haaste.
Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin arvioinnissa tehtyjä huomioita, vastaajana kysymyksiin Laatustrategian koordinaattori Marja Innanen.
Miten ohjaustoimintaa voidaan kehittää?
Laatustrategian onnistuneeksi arvioitua hallinnointia ja johtamista jatketaan maa- ja metsätalousministeriöstä käsin. Laatujohtoryhmää ja työryhmien jäsenyyksiä arvioidaan uudelleen, jolloin työn on mahdollisuus ottaa mukaan uusia tehokkaita elintarvikeketjussa toimivia ”näkijöitä ja tekijöitä”. On pidettävä mielessä, että Laatustrategiaan voivat vaikuttaa kaikki elintarviketalouden osat ja organisaatiot. Hankkeiden ohjausta ja raportointia tehostetaan ja samalla kehitetään hankkeiden tuloksellisuuden arvioinnin ja seurannan mahdollisuuksia.
Onko viestintä suunnattu oikein ja tavoitetaanko sillä halutut kohderyhmät?
Viestintää joudutaan suunnittelemaan ja suuntaamaan myös uudelleen. Toimiin on jo ryhdytty, sillä olemme päivittäneet viestinnän suunnitelmat ja alkaneet toteuttaa niitä, sekä muutenkin tehostaneet viestintää ketjun kesken. Laatutyön merkitys on saatava tutuksi kuluttajille ja ketjujen kaikille toimijoille. Viestinnässä joudutaan tarkistamaan käytettyjä käsitteitä ja niiden ymmärrettävyyttä, mm. yhteiskuntavastuu-käsitettä avataan jatkossa paremmin sekä strategiatyössä että viestinnällisin keinoin.
Voidaanko kilpailukykyä parantaa?
Kilpailukyvyn parantaminen ei ole helppoa, mutta yhteistyön tehostamisella on mahdollista nostaa koko kotimaisten elintarviketalouden kilpailukykyä. Tarvitaan lisäksi uusia koko ketjun kattavia hankkeita, sillä yksittäisten ketjun osien kehittäminen ei riitä viemään kokonaisia elintarvikeketjuja eteenpäin. Yhteistyön voima on nähty vasta viime vuosina. Muutamat uraa uurtavat hankkeet ovat osoittaneet, että kilpailijat pystyvät asettumaan samaan pöytään, jolloin löydetään yhteisiä kaikkia osapuolia hyödyttäviä ratkaisuja. Selkeät kilpailukyvyn mittaritkin tarvitaan.
Miten yhteisvastuullinen toiminta näkyy? Ovatko strategian käsitteet tulleet tutuiksi?
Käsitteet ovat jääneet osittain epäselviksi ja ne vaativat konkreettisia esimerkkejä. Vastuu-käsite ei ole uusi elintarvikeketjussa, mutta monien konkreettisten toimien yhteydessä on havaittu että toiminnan jäsentäminen yhteiskuntavastuun yhteyteen on uutta. Tällä hetkellä laatustrategian tukemana toteutetaan useita kansallisesti merkittäviä hankkeita, jotka tuovat konkretiaa vastuullisuus-käsitteen alle.
Loppuraportti: Kansallisesta elintarviketalouden laatustrategiasta rahoitettujen hankkeiden arviointi (28.6.2007 8:51 PDF)Esitys 24.4.2007 (28.6.2007 8:54 Powerpoint)
Esitys 26.1.2007 (28.6.2007 8:54 Powerpoint)
Sammanfattning på svenska (28.6.2007 9:04 Word)