Suomalainen kuluttaja on paras takuunainen ja mies lähiruuan lisääntyvälle käytölle. Me suomalaiset olemme kiinnostuneita tuotteiden alkuperästä, tuotantotavoista ja terveellisyydestä. Me arvostamme kotiruokaa, suomalaista lähiruokaa, luomuruokaa, ammattitaidolla tuotettua korkealaatuista ja turvallista, tautivapaata elintarviketta. Näin ollen, voisin pienenä kevennyksenä tähän vakavaan asiaan, listata Suomalaisen lähiruoan menestymisen kolmeksi tulevaisuudenhaasteeksi, kuluttajatyön, kuluttajatyön ja kuluttajatyön

Terveellisyyden ja taloudellisuuden lisäksi, lähiruoka on myös mitä parhainta ympäristö ja aluepolitiikkaa. Me itse voimme vaikuttaa lähellä tuotetun ruoan ekologiseen jalanjälkeen, samalla ruoantuotanto toimii elinvoimaisen maaseudun selkärankana. Nämä vaikutukset ulottuvat koko myös kansantalouteemme.

Suomalaisten lähiraaka-aineiden lähde on maaseutu. On selvää, että Suomalaista lähiruokaa ei synny ilman elinvoimaista maaseutua. Maaseudulle on myös asetettu tavoitteeksi tuottaa yhä puhtaampaa ja turvallisempaa ruokaa, sekä nykyistä enemmän laadukasta puuraaka-ainetta. Uusimpana maaseudulle asetettuna tavoitteena on tuottaa uusiutuvaa energiaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja energiaomavaraisuuden lisäämiseksi. Ja jo nykyisellään maaseutumme tuottaa aineettomia hyödykkeitä kaikille suomalaisille ja kaikkea tätä kestävällä tavalla.

Lähiruokaa, lähirehua, lähienergiaa, lähipalveluita. Kyse on tuotantoketjuista, huoltovarmuudesta, tiedonkulusta, laadusta ja jäljitettävyydestä. Meillä on Suomessa vahvaa osaamista, tutkimusta, koulutusta ja neuvontaa, jolla haluamme pitää huolen, siitä että säilymme elintarvikealan huippuosaajana sen jokaisessa vaiheessa. Tässä työssä vastuuta kannetaan ja on kannettava, pellolta pöytään. Suomalaisen kuluttajan on tiedettävä mitä hän syö. Tämä tieto on osa vahvaa luottamusta lähiruokaan.

Myös päättäjät haluavat edistää suomalaisen ruuan käyttöä. Ruuan alv:n alentaminen on yksi keino vauhdittaa laadukkaan kotimaisen elintarvikkeen kysyntää. Laadukkaan ruuan tuotannon edellytys on, että myös viljelijäperhe saa leivän arvokkaasta työstään.

Ruualla on monta merkitystä. Se on fysiikkaa ja kemiaa, se on kaloreita ja kiloja, se on elinehto ja elämys.

(Poiminta Jari Lepän alustuksesta eduskunnan Lähiruokaseminaarissa 26.9.2007)

Kuva: Lähileipä ja tyrnimehu maistuivat maatalousvaliokunnan puheenjohtajalle lähiruokaseminaarissa. (Kuvaaja: Eeva Uusitalo)