Kauran terveysvaikutukset on todistettu tieteellisesti, joten potentiaalia kauratuotteiden käytön lisäämiselle on. Sitä, miten kauratuotteet löytäisivät paremmin tiensä kuluttajien pöytään, pohtivat suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset asiantuntijat ensimmäisessä pohjoismaisessa kauraseminaarissa, Nordic Oat Forumissa, Espoon Hanasaaressa 18.–19.10.2007.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pari vuotta sitten julkaisemissa uusissa ravitsemussuosituksissa painotetaan erityisesti kuitupitoisten viljatuotteiden merkitystä hedelmien ja marjojen rinnalla. Kiinnostus kauran käyttöön elintarvikkeissa onkin kasvanut viime vuosina sen myönteisten terveysvaikutusten ansiosta. Kauran on muun muassa todettu alentavan kolesterolia, hidastavan veren sokerin nousua ja edistävän suoliston toimintaa. Kauran terveellisyys liittyy lähinnä sen sisältämään ß-glukaaniin, josta suurin osa on niin sanottua liukoista ravintokuitua.

Kauran erinomaisuus ei kuitenkaan rajoitu kuituun, sillä myös kauran valkuaisen muita viljoja parempi aminohappokoostumus on eduksi sekä ihmis- että eläinravitsemukselle. Kaura sisältää muita viljoja enemmän lysiiniä ja rikkipitoisia aminohappoja.

Kauran tunnettuus on monissa maissa heikko

Kauran elintarvikekäyttö on yleistä siellä, missä sitä tuotetaankin. Sen sijaan maissa, joissa kauraa ei viljellä, sen tunnettuus on varsin heikko. Suomessa kauraa kulutetaan neljä kiloa henkilöä kohti vuodessa, kun muualla EU-maissa keskimääräinen kulutus on vain noin yksi kilo kauraa henkilöä kohti vuodessa.

Suomi, Ruotsi ja Norja perustivat vuonna 2004 kaurayhdistyksen, jonka tavoitteena on kaura-alan yleisten toimintaedellytysten ja kannattavuuden parantaminen. Yhdistys kokoaa alan toimijat yhteen ja edistää tiedonkulkua. Se luo tunnettuutta kauralle ja sen ravitsemusominaisuuksille. Hanasaaren seminaarissa yhdistys pohti sitä, miten kauran viljelyä ja prosessointia sekä kauran ja kauratuotteiden käyttöä voisi parhaiten edistää.

Lisätietoa:
kauran käytöstä: kaupallinen neuvos Seppo Koivula, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 1605 2698, 040 541 8735;
seminaarista ja Kaurayhdistyksestä: Ilmo Aronen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Raisio Oyj, Rehu ja Mallas -yksikkö, Suomen Kaurayhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja, p. 050 511 0081

<< Paluu etusivulle