Syyskuun lopussa Hämeenlinnassa Aulangolla järjestettiin pienten liha-alan laitosten omavalvontaseminaari. Seminaarissa esiteltiin laatuketjustrategiahankkeena tehtyä luonnosta pienten liha-alan laitosten omavalvontamallista.  Hanketta vetää Lihateollisuuden tutkimuskeskus, LTK. Seminaari järjestettiin, jotta alan toimijoilla olisi mahdollisuus tutustua tehtyyn luonnokseen ja esittää siihen korjauksia ja parannuksia. Osallistujia seminaarissa oli lähes 50.

Seminaarin aluksi elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi  maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi lainsäädännön rakenteesta ja siitä miten elintarviketurvallisuus perustuu toimijoiden omavalvontaan. Niemi  selvensi myös sitä, mitä  HACCP-perusteinen omavalvonta käytännössä tarkoittaa.

 Ympäristöterveyspäällikkö Outi Lepistö Pirkkalasta kertoi käytännön valvontaviranomaisen näkökulmasta omavalvonnan kompastuskivistä sekä esitti niihin yhtenä ratkaisuna nimenomaan   lainsäädännön vaatimuksia täydentävien ohjeiden ja oppaiden tekemisen. Erityisen vaikeina kohtina hän näki  sen, että omavalvontaohjelmia ei päivitetä, niiden sisältö ja käytäntö eivät vastaa toisiaan, sama asia  voi olla useassa kohdassa ja omavalvonnassa esitetyt riskinhallintatoimenpiteet eivät aina liity todellisiin ja merkittäviin riskeihin.

Ylitarkastaja  Nina Kario Evirasta kertoi Helsingin Yliopiston, maa- ja metsätalousministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön  tutkimushankkeesta, jossa oli kyselytutkimuksella selvitetty elintarvikealan toiminnan kannalta ongelmalliset kohdat lainsäädännössä ja sen soveltamisessa. Tuloksissa tuli erittäin mielenkiintoisella tavalla esille isojen yritysten ja pienten yritysten erilainen suhtautuminen lainsäädäntöön.

Omavalvontaohje luonnos koostuu kolmesta osasta; ohje, tekstiosa ja mallilomake. Lisäksi on lyhyitä yleisiä ohjeita. Ohjeluonnoksissa on yleiset tukijärjestelmään liittyvät ohjeet (A-osa). Pienteurastamoille, pienleikkaamoille ja jauhelihaa, raakalihavalmisteita ja lihavalmisteita valmistaville yrityksille on yrityskohtaisia ohjeita (B-osa). Tuotteisiin ja tuotantoon liittyvästä vaarojen arvioinnista ja riskinhallintakeinojen valinnasta eli HACCP-järjestelmän soveltamisesta on esimerkkejä.

Keskustelua näytemääristä

Eniten keskustelua herättivät näytemäärät. Tiettyjen näytteiden ottaminen ja tutkiminen on säädetty EU-tasolla. Tällaisia tutkimuksia ovat mm. teurasruhoista otettavat pintanäytteet ja jauhelihasta tehtävä kokonaisbakteeri ja E.coli-määritys. Näytteenottotiheyden tulisi  pienille laitoksissa perustua riskinarviointiin. Erityisesti toivottiin että näytekustannukset  eivät olisi kohtuuttomia tuotettuihin määriin nähden. Lisäksi toivottiin että ohjeiden valmistuttua ne olisivat yleisesti viranomaisten käytössä ja näin saataisiin valvontaan yhdenvertaisuutta  lisää. Alan toimijat esittivät myös että valvontaviranomaisten laitos- ja prosessi tuntemusta tulisi lisätä

Miten tästä eteenpäin ?

Työryhmä kokoontuu kuluvan vuoden aikana ainakin kahdesti ja ohjeita muokataan ja puuttuvat osat lisätään. Ohjeesta tehdään internetversio, joka sijoitettaneen Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen sivuille vuoden 2008 aikana( www. ltk.fi)

Työryhmä:
Eläinlääkintöylitarkastaja Eeva-Riitta Wirta, MMM
Ylitarkastaja Anne Fagerlund, EVIRA
Ylitarkastaja Leena Oivanen, EVIRA , pj
Ylitarkastaja Maria Miettinen, EVIRA
Ympäristöpäällikkö Outi Lepistö, Pirkkalan kunta
Hygieenikko  Jani Soini, Seinäjoen seudun terveysyhtymä
Terveystarkastaja Elias Himanen,Porvoon Sosiaali- ja terveyskeskus
Läänineläinlääkäri Kirsi Sario, Etelä-Suomen lääninhallitus
Marjatta Rahkio, LTK, siht
Satu Mustalahti, LTK

<< Paluu etusivulle