Ruokalähettiläiden kokous pidettiin 17.–19.10. Ruotsin Grythyttanissa, jossa sijaitsee Ruotsin ensimmäinen ruokahistorian museo, Måltidmuseum, sekä ravintolakorkeakoulu. Ruotsin toinen ruokalähettiläs, Jan Carl Granqvist johtaa Måltidens Hus -keskusta ja hän tarjosi kokoukselle ja tapaamiselle hyvät puitteet. Grythyttanissa oli tuolloin myös Ruotsin vuoden keittokirja 2008:n julkistamistilaisuus, joka keräsi paikalle lehdistöä ja asiasta kiinnostunutta yleisöä sankoin joukoin.

Kokoukseen osallistui lähettiläitä kaikista muista Pohjoismaista paitsi Islannista. Islannin lähettiläät olivat kiinni omissa projekteissaan Yhdysvaltain itärannikolla, jossa he tekevät Islannin elintarvikkeiden vienninedistämistyötä yhteistyössä Whole Foods -konseptin kanssa. Islanti on saanut vankan jalansijan puhtailla ja lisäaineettomilla elintarvikkeillaan ja vankan ostajajoukon paikallisista kuluttajista.

Kokouksessa käsiteltiin tulevaisuuden visioita, käsittäen muun muassa seuraavan kokouksemme Reykjavikissa samaan aikaan, kun Reykjavikissa on sikäläisittäin suuri ruokatapahtuma Food&Fun. Muina aiheina käsittelimme muun muassa Bocuse D'or- kilpailuja, jotka järjestetään kesällä 2008 Stavangerissa, Norjassa. Merkittävin tapaamisen keskustelunaihe oli oman ruokajulistuksemme muokkaaminen. Keskusteluissa kävimme tarkasti läpi niitä seikkoja, jotka ovat kulmakiviä julistuksessamme. Pyrimme määrittelemään julistuksen tarkasti huomioimalla pohjoisen luonnon, vuodenajat, ilmaston sekä kansallisen ruokaperinteen.

Tulevassa julistuksessamme pyritään jättämään riittävästi liikkumavaraa sille, mitä Ny Nordisk Mat on. Itse olen toivonut ja esittänyt moneen otteeseen, että hankkeelle on saatava raamit, jotta jokainen, joka hankkeesta saa rahoitusta tai osallistuu sen ”henkeen” tuotekehityksen tai tuotemerkin avulla, tietää ja tuntee mitkä ovat sen kriteerit. Käytännössä ajatukseni tarkoittaa sitä, että kuluttaja tai toimija tuntee, mitä raaka-aineita tai mausteita ruoassa voi käyttää, jotta sitä voi kutsua Ny Nordisk Matiksi. Toinen selkeä kriteeri mielestäni tulisi olla se, miltä ruoka-annos näyttää. Onko se pieni vai suuri, piperrystä vai kikkailua vai tavallista perinteistä kotiruokaa modernein valmistustavoin ja raaka-ainein?

Kysymyksiin saattaa löytyä hankkeen etenemisen myötä vastauksia ja vasta-argumentteja. Pitääkö Ny Nordisk Matin sittenkään olla tiukasti määriteltyä? Voiko se olla nykypäivän nopeaa arkiruokaa – pizzaa ja valmisruokaa höystettynä valmissalaateilla kaikkien ravitsemussäännösten mukaan? Entä jos sittenkin koemme uuden ruuan herätyksen – meillä on aikaa ja haluja valmistaa kaalilaatikkoa ja maksalaatikkoa kotona itse? Annoksen kanssa nautitaan itse lähimetsästä poimituista puolukoista valmistettua puolukkahilloa ja omasta maasta nostettuja torjunta-aineettomia perunoita. Varmaa on, että kaupunkilaiselle kaikki tämä on luksusta, eikä kaikille mahdollista. Maalla se taas on osa jokapäiväistä ateriointia ja ruokaperinnettä. Entäpä sitten muut Pohjolan maat? Mitä valmistaa emäntä perheelleen arkipäivän iltaruoaksi Oslon esikaupunkialueella tai kalastaja Pohjois-Grönlannissa, lähellä Kanadaa? Onko hänellä tuoreita lähimetsän puolukoita? Ei varmaankaan ole, mutta jos hyvin käy, niin hänellä saattaa olla itse viljeltyjä perunoita. Viljelysalaa Grönlannissa on vain pari prosenttia – metsää ei sitäkään.

Ny Nordisk Mat -projekti tulee ainakin lisäämään tietoamme muiden Pohjoismaiden ruokakulttuurista sekä pientuottajien elinkeinorakenteesta. Tutustukaamme yhdessä yhteiseen pohjolan rikkaaseen ja monivivahteiseen ruokaperinteeseen, jotta osaamme määritellä mitä on Ny Nordisk Mat – onko se pizzaa vai puolukoita? Esitellään se sitten ylpeydellä Keski-Euroopan ja muun maailman ruokamatkailusta kiinnostuneelle väestölle.

Teksti ja kuva: Kim Palhus, Suomen ruokalähettiläs, Ny Nordisk Mat

<< Paluu etusivulle