Syyskuussa 2007 vietetään valtakunnan ensimmäisiä Lähiruokaviikkoja. Viikoilla 36–39 lähiruoka nousee näkyvästi esille maakuntien kouluissa, oppilaitoksissa, vähittäiskaupoissa, ammattikeittiöissä ja tiedotusvälineissä. Lähiruokaviikkojen tavoitteena on lisätä oppilaiden, opettajien, ruokapalveluhenkilöstön, tukipalveluhenkilöstön, kuluttajien ja päättäjien tietämystä elintarvikkeiden vaikutuksesta ympäristöön sekä valintojen merkityksestä kestävään kehitykseen.

Lähiruoka osaksi ympäristökasvatusta Lähiruokaviikoilla

Uudistettujen opetussuunnitelmien sekä uuden hallitusohjelman mukaan ympäristökasvatuksen merkitys opetustoimessa ja arkipäivän käytänteissä vahvistuu edelleen. Tavoitteena on yksilön kasvaminen eettisesti ja moraalisesti vastuulliseksi yhteiskunnan ja ihmiskunnan jäseneksi sekä osaksi ympäröivää luontoa. Lähiruoan käyttö vähentää elintarvikkeiden tuotantoon ja logistiikkaan kuluvan energian sekä jätteiden määrää, tukee lähialueiden elinkeinorakennetta sekä varmistaa alkuperältään tunnetun, terveellisen ja tuoreen ravinnon.

Lähiruokaviikoilla voidaan opetuksessa käsitellä teeman avulla ruoan tuotantoa, ruoan reittiä lautaselle, ruoan tuotannon ympäristövaikutuksia sekä ruoan merkitystä terveydelle. Retkillä tiloille ja luontoon voidaan elävöittää koulun lähiruokaviikkoa ja niillä saadaan konkretisoitua teoriaopetus käytäntöön. Lähiruokaviikoilla opetukseen voidaan liittää esimerkiksi ruokaretki lähimetsään, Makupäivä, päivä maalla, perunannostopäivä, yrttitarhan perustaminen tms. Ja mikä sen mukavampaa kuin lähiruokalounas retken kohokohtana metsässä tai pellon pientareella.

Yhteiskuntavastuullisuutta lähiruoalla

WWF:n julkaiseman raportin mukaan Suomen ympäristörasitus henkeä kohden on suurimpia maailmassa mm. energian kokonaiskulutuksen takia. Elintarvikkeiden tuotanto, jalostus, varastointi, jakelu sekä ruoanvalmistus kuluttavat noin viidenneksen länsimaiden energiasta. Elintarviketuotannossa ympäristöä kuormitetaan lannoitteilla, kuljetusten aiheuttamilla päästöillä, kylmäkuljetuksilla ja -varastoinnilla, jalostuksella ja pakkausjätteillä. Ulkomaiset tuotteet ovat usein suomalaisia halvempia, mutta niiden kuljetus Suomeen on kuluttanut valtavan määrän energiaa.

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ovat myös asia, joka tulee nousemaan keskusteluihin lähivuosina. Ruoan tuotannolla on avainasema talousalueensa elinkeinorakenteessa. Paikallinen ruoan tuotanto ja lähiruoan käyttö kiinnittää rahavirrat omalle alueelle, maaseudun elinvoimaisuus säilyy ja työllisyys pysyy tai paranee. Maakuntien strategisesti merkittävät elintarvikeryhmät sekä ruokakulttuuri säilyvät elinvoimaisina ja arvokas perintö siirtyy jälkipolvienkin nautittavaksi.

Lähellä tuotettu ruoka on tuoretta ja laadukasta. Ruuan maku ja laatu eivät kuljetuksessa parane. Lisä- ja säilöntäaineiden määrää voidaan vähentää, kun ruokaa ei kuljeteta pitkiä matkoja tai jouduta säilyttämään kuljetusten välillä. Säästöjä syntyy myös pakkausmateriaaleissa. Jäljitettävyys pellolta pöytään on mahdollista, koska alkuperä ja valmistusolosuhteet ovat tunnettuja.

Tuoreita raaka-aineita, aitoja makuja

Lähiruokaviikot ajoittuvat syyskuulle, jolloin elonkorjuuaika on parhaimmillaan. Kesä alkaa kääntyä syksyyn, mutta nautimme vielä auringon pehmeästä lämmöstä ja luonnon yltäkylläisistä väreistä. Pellot heilimöivät kultaista viljaa, kuormat notkuvat tuoreista vihanneksista ja kasviksista, metsissä riittää marjoja ja sieniä täynnä suomalaisen luonnon hienoimpia aromeja. Sadonkorjuu on käynnissä ja tuoreita raaka-aineita on tarjolla yllin kyllin.

Lähiruokaviikon aikana keittiöt voivat tarjota parhaita paloja oman maakuntansa ruokakulttuurista. Suunnittele elämyksellinen teemaviikko, jolloin tuoreet raaka-aineet ja aidot maut tuovat nautintoa ja elämyksiä herkuttelijoille.

Lisätietoja, aineistoa ja toteutusideoita Lähiruokaviikoille: www.mtk.fi/lahiruoka  www.mmm.fi/lahiruokaviesti

Kuva (ylh.): Elonkorjuuaiheisen Makupäivän huippuhetki: Lähiruokalounas kaikille aisteille

<< Paluu etusivulle