Maassamme on tapahtunut lyhyessä ajassa positiivista ja nopeaa kehitystä elintarviketeollisuuden piirissä. Elintarviketeollisuudella tarkoitan tässä yhteydessä pientuottajia sekä viljelijöitä. Elintarviketeollisuus on keskittynyt ja keskittyy yhä enemmän tuotteidensa makuun ja ravinnollisiin arvoihin ja jotka kansainvälistyneessä ja ylikilpailuilla markkinoilla ovat yksi vahva vientiargumentti asiakas- ja tuotelaatuna.

Funktionaalisten ja orgaanisten tuotteiden aika on nyt. Tuotekehitykseen ja tutkimukseen tulee panostaa ja käyttää kasvavia markkinoita hyväkseen nyt, kun kilpailua tällä saralla ei vielä ole. Ennen pitkää funktionaaliset, terveyttä edistävät elintarvikkeet tai muuten terveelliset ja puhtaat elintarvikkeet ja valmisruoat ovat niin itsestään selvyyksiä, että kuluttaja ei enää niitä kavahda, vaan pitää terveellisyyttä ja elintarvikkeiden puhtautta jokapäiväisenä asiana – ei tyrkyttämisenä.

Tuotekehityksessä pitää panostaa tuotteen laatuun, makuun ja valmistuksen ympäristövaikutuksiin. Ympäristölaatu on meille tuttua ja hyvä vientilaadun argumentti. Terveellinen voi olla maukasta ja houkuttelevan näköistä, eikä terveellisyyden tarvitse olla sitä, että tuotteesta on poistettu suolan ja rasvan lisäksi myös maku ja laatu.

Hyvän ruoan valmistamiseen tarvitaan hyvät raaka-aineet

Pelkkä tuoreus ei riitä vaan raaka-aineiden pitää olla laadukkaita ja maukkaita. Oikealla viljelyllä saadaan maukkaita ja laadukkaita kasviksia. Laadukas ja oikein viljelty on tasakokoinen sekä -muotoinen Tasakokoinen ja – muotoinen kasvis on helppo ja taloudellinen prosessoida asiakkaalle valmiiksi ruoaksi. Siitä ei synny esikäsittely- tai valmistushävikkiä. Esikäsittelyssä ja valmistuksessa käytetään vähemmän vettä, energiaa ja aikaa, kustannustehokasta toimintaa, jota tuetaan jo laatuketjun alussa. Kasvikset, siinä missä luonnonsienetkin ovat olennainen osa perinteistä suomalaista keittiötä ja keittotaitoa.

Karjankasvatus ei maassamme ole luonnonolosuhteiden vuoksi ollut helppoa, mutta silti voimakkaassa kasvussa. Maitotuotannon kiintiöiden leikkaus on ohjannut elinkeinoa hakemaan uusia tuotantoaloja ja maito- karjatuotannosta siirtyminen karjankasvatukseen on monelle viljelijälle ollut tulojen lisäystä pienemmällä työpanoksella. Siirtyminen on tapahtunut mutkattomasti.  Siihen ei ole tarvinnut suuria investointeja tai koulutusta, koska infrastruktuuri sekä ammattitaito ovat olleet kunnossa.

Karjan laiduntaminen luonnonlaitumilla varsinkin saaristokunnissa on kestävää kehitystä ja ympäristökehitystä luonnonmukaisin menetelmin. Luonnonlaitumia ei saa lannoittaa ja laiduntava karja huolehtii ruohikon ja kasvuston niittämisestä. Karjatalouden lisääntyessä tarvetta uusien pienteurastamoiden perustamiselle nousee vääjäämättä ajankohtaiseksi. Elinkeinon ja karjankuljetuksen kannalta se on positiivista kehitystä. Pitkät kuljetusmatkat teurastamoille eivät ole eettisesti, taloudellisesti eikä karjan hyvinvoinnin kannalta hyviä. Parasta asiassa on se, että elinkeinon kasvaessa saadaan markkinoille lisää kotimaista lihaa ja lähituotanto nousemaan sille kuuluvaan arvoon. Kilpailu vaikuttaa parantavasti kotimaisen lihan hintaan ja laatuun, joka on tärkeä asia myös Ny Nordisk Mat – hankkeen ja kotimaisten kuluttajien kannalta.

Suomessa valmistetaan laadukkaita tilaviinejä ja tisleitä

Maassamme on poltettu viinaa vuosisatoja ja kylän paras tiputtaja oli tarinoiden mukaan jopa vallesmannin paras kaveri. Ajan myötä on pusikoista ja latojen vinteiltä astuttu ulos. Kehitys on ollut nopeaa ja laadukasta, vaikka alkoholilainsäädäntömme ei sitä ole tarpeeksi pystynyt tukemaan. Pientuottajat ovat kunnostautuneet erityisesti tilaviini ja väkevien alkoholijuomien valmistuksessa. Laadukkaita tisleitä on kehitelty ahdasmielisestä alkoholipolitiikastamme huolimatta valtavasti lisää ja niiden laatu on huippu luokkaa. Entiset heikkouden ja salailun aiheet tulisi kääntää nyt vahvuuksiksi.

Vahvuuksien löytämisen välineinä, asiakaspalautteen lisäksi ovat erilaiset kilpailut joita järjestetään ympäri vuoden. Kilpailuja on kaikilla elintarvikeketjun aloilla; makkara-, sinappi-, Tähtituote sekä paras sitä ja paras tätä. Suomen paras on näkyvä sekä arvostettu foorumi ja tuottajien tulisi rohkeammin osallistua kilpailuihin sekä arviointeihin mitatakseen omaa osaamistaan ja kohottaakseen tuotteidensa laadullista arvoa. Saatu menestys ja palaute edistävät pyrkimyksiä tuottamaan sitä mistä asiakas on valmis maksamaan. Jos emme ensin usko itseemme ja omiin tuotteisiimme, ei sitä kukaan tee meidän puolestamme. Joskus kyllä on tehnyt, mutta luontainen vaatimattomuutemme on ollut asioiden etenemisen esteenä. Saatuun positiiviseen palautteeseen on suhtauduttu vähätellen pelkästä turhasta vaatimattomuudesta. Rohkeasti esille hyvän tuotteen tekijät ja ylpeydellä esittelemään omaa osaamista!

Pohjoismaisen ruoan arvostus nousussa

Keittiömestarimme ja kokkimme pärjäävät hyvin kilpailuissa ja pohjoismaisen ruoan arvostus on nousussa ja sen tunnettavuuteen panostetaan viime vuoden lopulla alkaneella hankkeella Ny Nordisk Mat. Ohjelman tarkoituksena on tehdä Pohjoismaista haluttuja ruokamatkailumaita ja samalla nostaa Pohjoismaiset arvot tunnetuksi. Näitä ovat puhtaus, raikkaus, tuoreus ja jäljittelemättömyys.

Maassamme ollaan menossa lupaavaan suuntaan elintarviketuotantoa ja palveluelinkeinoa ajatellen. Lähituotanto kasvaa, elintarvikkeiden laatu ja saatavuus paranee ja sen eteen kannattaa panostaa vielä paljon ja pitkään. Näin vahvistamme kansallista ruoka-identiteettiämme ja samalla voimme kiittää presidenttejä Chirakia ja Berlusconia siitä, että auttoivat meitä heräämään ajattelemaan sekä arvioimaan omia ruoanvalmistustaitojamme. Herrojen arvostelun kohteenahan ei ollut raaka-aineemme vaan nimenomaan keittotaitomme!  Kuten edellä mainitsin, maineen palauttamisessa ja taitojen parantamisessa on onnistuttu. Kilpailut ovat vain jäävuoren huippu pitkässä laatu- ja palveluketjussa, omaa osaamistaan on toki osattava arvioida ilman kilpailuja ja muiden maiden presidenttejä.

Asiakkaat ja heidän mielipiteensä ovat hyvä mittari.

Ny Nordisk Mat -projekti nostaa ruokaosaamisen esiin

Viime syksynä käynnistetyn Uusi pohjoismainen ruoka -hankkeen tavoitteena on edistää pohjoismaista ruokakulttuuria ja gastronomiaa sekä ruokaan liittyvää muotoilua ja matkailua. Käytännössä tämä tarkoittaa tiivistä ja avointa yhteistyötä kaikkien pohjolan maiden kesken. Maiden tulee pönkittää omaa osaamistaan mm. hankerahoituksen avulla ja jakamalla yhteisistä kokouksista syntynyttä tietoa tuottajille ja kuluttajille. Hanke ei saa jäädä hallitusten väliseksi keskinäiseksi kisaksi ja varojen epädemokraattiseksi jakamiseksi.

Omia hankkeita ja vahvuuksia nostamalla ja niistä tiedottamalla voi olla mahdollisuuksia kansallisten intressien korostamiseksi. Mikä olisi sen parempi tavoite kuin ”Helsinki, Pohjolan ruokapääkaupunki”?

Siihen on olemassa hyvät edellytykset niin gastronomisesti kuin maantieteellisestikin. Maamme rikas ja monivivahteinen ruokakulttuuri on saanut vaikutteensa niin idästä kuin lännestä. Sienet, säilöminen, sillit ja hapankalat ovat vain pieni osa sitä ruokaperintöä jonka olemme entisistä isäntä- ja naapurimaistamme säilyttäneet sitä jalostaen modernimmaksi. Meillä on paljon sellaista, mitä naapurimaissamme ei ole vaalittu. Helsingin mahdollisuudet Pohjolan ruokapääkaupungiksi on olemassa, mutta samalla emme voi unohtaa maamme kaikkia muita alueita, jossa vaalitaan ja tarjotaan kunkin alueen omia erikoisuuksia – sellaisia joita ei Pohjolan ruokapääkaupungissa tarjota.

Eläkööt kansalliset keittiöt ja alueelliset erikoisuudet!

Kim Palhus

Suomen ruokalähettiläs

<< Paluu etusivulle