Suomessa on toteutettu järjestelmällistä viljan hometoksiiniseurantaa vuodesta 1999 alkaen. Seurantaa varten on kehitetty järjestelmä näytteiden keräykseen, analysointiin sekä tulosten tarkasteluun hyödyntämällä Eviran tekemän viljan käyttölaadun tutkimuksen aineistoa sekä MTT:n ja ProAgrian tietojärjestelmiä siten, että tuloksia voidaan analysoida viljelyn lohkotietoja vasten. Vuosittain analysoidaan noin 120-170 viljanäytettä.

Elintarvikekäyttöön tarkoitetulle viljalle tulivat voimaan 1.7.2006 EU-säädökset suurimmista sallituista punahomeen toksiinien enimmäismääristä. Hometoksiiniseuranta on tuonut esille merkittäviä syy-yhteyksiä hometoksiinipitoisuuksien ja viljalajien, lajikkeiden sekä viljelytekniikan välillä. Tuloksia on voitu hyödyntää heti käytännön neuvonnassa, tutkimuksen kohdentamisessa sekä yritysten ja teollisuuden tarpeissa. Järjestelmä toimii samalla kansallisena riskinarviointityökaluna. Seurantaa tullaan täydentää kasvukauden aikaisilla punahomelajistojen määrityksillä, mikä auttaa ennakoimaan tulevaa hometoksiiniriskiä.

Viljan säännöllinen turvallisuustietoseuranta vahvistaa suomalaisen viljan laatukuvaa sekä kotimaisilla että ulkomaisilla markkinoilla.

Suomen tilanne hyvä

Suomessa hometoksiinien (deoksinivalenoli) pitoisuudet viljoilla ovat keskimäärin olleet alle raja-arvojen. Etenkin viljan päätuotantoalueilla Etelä-Suomessa hometoksiinipitoisuudet ovat pääosin olleet alhaisia, mutta toksiiniriski kasvaa pohjoiseen päin mentäessä. Yksittäisiä korkeita pitoisuuksia tavataan vuosittain, säästä riippumatta, erityisesti kauralla, rehuohralla ja kevätvehnällä. Syysviljoilla ongelma on selvästi vähäisempi.

Hometoksiinien hallinnassa korostuu ammattitaitoinen viljely, jossa haitta-aineiden aiheuttamaa laaturiskiä sadossa voidaan pienentää merkittävästi jo pellolla. Viljelyteknisistä toimenpiteistä esimerkiksi peittauksen on todettu vähentäneen toksiiniriskiä erityisesti kauralla. Tarkemmissa tilastollisissa analyyseissa on selvinnyt, että peittauksen taustalla voimakkaampana selittävänä tekijänä oli kuitenkin sertifioidun siemenen käyttö.

Vuosien 2005-2006 tulokset ovat osoittaneet uuden toksiiniongelman, T-2 ja HT-2- toksiinien lisääntyvän esiintymisen, jonka biologiaa ja hallintakeinoja ei vielä tunneta riittävästi.

Seurannan kehittäminen

Turvallisuustietoseuranta vaatii tiedonkäsittelyjärjestelmien tehostamista, jotta tietoa hometoksiinitilanteesta suhteessa viljelyn taustatietoihin voitaisiin tarkastella reaaliaikaisesti. Pyrkimys kertaalleen tallennetun tiedon hyödyntämiseen nopeuttaa tietojen tarkastelua ja riskinarviointia.

Internet-pohjaiset viljelyn suunnittelu- ja lohkomuistiinpano-ohjelmat yhdistettynä mobiililaitteiden käyttöön tarjoavat tulevaisuudessa ratkaisuvaihtoehtoja viljelyn taustatietojen tallentamiseen ja reaaliaikaiseen hyödyntämiseen. Myös sopimustuotantopohjainen viljelyn kehittäminen yhdessä teollisuuden kanssa tuo tehostamisen mahdollisuuksia turvallisuustietoseurantaan jatkossa.

Viljan turvallisuustietoseurannan kehittämistä toteutettiin MMM:n kansallisen laatustrategian rahoituksella vuosina 2005-2006. Vuodesta 2007 eteenpäin seuranta on siirtynyt osaksi Vilja-alan yhteistyöryhmän toimintaa.

<< Paluu etusivulle