Tilaisuudessa esiteltiin myös tutkimuksen pohjalta muodostetut neljä mahdollista skenaariota vuoden 2030 ruoan kulutuksesta. Ensimmäinen skenaarioista, Runsaudensarvi, korostaa monipuolista valinnanvaraa ruoassa sekä ruoan kulutuksen elämyksellisyyttä. Ekoteko-skenaariossa ympäristötietoisuus sekä vastuullisuus ohjaavat valintoja, ja myös tuotanto on kestävämpää. Niukkuuden ja puutteen skenaariossa ruoan kulutusta säädellään väestönkasvun ja ilmastonmuutosten aiheuttaman kriisin myötä, Teknoelämässä keinotekoiset ravinteet ja korvikkeet ottavat perinteisten raaka-aineiden paikan.

Hanke keskustelunavaus

Hankkeen tutkijat Anna Kirveennummi ja Riikka Saarimaa korostivat, että skenaariot ja tähtikartastot eivät ole tähtiin kirjoitettuja. Niiden avulla haluttiin avata keskustelua siitä, mikä ruoan kulutuksessa ja tuotannossa on tärkeää, ja mitä tulisi priorisoida. Tärkeitä eivät ole ainoastaan lopputulokset, vaan myös ne keinot, millä niihin päästään.

Keskustelua aiheesta syntyikin jo seminaarissa. Kommenttipuheenvuorot tilaisuudessa antoivat MTK:n 3. puheenjohtaja Esko Suomala, ravintolatoimen kehityspäällikkö Kim Palhus ruotsalais-suomalaisesta kulttuurikeskus Hanasaaresta, toimitusjohtaja Osmo Laine PTY:stä sekä toiminnan johtaja Merja Merasto Marttaliitosta.

Kommenteissa pohdiskeltiin, että näistä tulevaisuudenkuvista yksikään ei luultavasti toteudu sellaisenaan, vaan tulevaisuudessa voimme nähdä osia useista skenaarioista. Kommentoijat puhuivat kuluttajalähtöisyyden, kotimaisen tuotannon sekä ruoanlaittotaitojen säilyttämisen puolesta. Korostettiin myös, että raportista on mahdollista saada hyötyä myös tuotannon ja kaupan puolella seuraamalla sen avulla ruoan kulutuksen kehitystä ja päivittämällä sitä tarpeen mukaan.

Loppupuheenvuoron pitänyt maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila korosti myös keskustelun ja yhteistyön tärkeyttä. Suomalainen ruoka on säilytettävä turvallisena, ja kuluttajien on saatava ruoan tuotannosta ja alkuperästä oikeaa informaatiota.
 
Ruokatrendien tulevaisuus muuttuvassa toimintaympäristössä
 
MIRHAMI 2030 –hankkeen tutkimus jakaantui useaan ja osittain limittäiseen tutkimus- ja kehittämisosioon, joissa kartoitettiin ruoan kulutuksen toimintaympäristöjen muutoksia ja tuotettiin materiaalia tulevaisuuskuviin. Toimintaympäristön muutosten kartoitukseen saatiin materiaalia erityisesti tilasto- sekä politiikka-analyyseistä, asiantuntijahaastatteluista ja -kyselystä sekä kansainvälisestä tutkimusosiosta. Tulevaisuuskuvista koostettuihin ruoan kulutuksen tulevaisuuden skenaarioihin saatiin aineistoa kaikista edeltävistä vaiheista ja erityisesti kuluttajatutkimusosiosta.