GMO keskusteluttaa verkossa

Aihe: GM-viljely ja gm-aineksen leviäminen

Keskustelua käydään Agronetissa.

- Päätöksenteosta geenitekniikkakysymyksissä on säädetty EY-lainsäädännössä, tärkeimpinä säädöksinä ns. avoimen käytön direktiivi 2001/18/EY sekä Gm-elintarvike- ja -rehuasetus (EY) N:o 1829/2003. Päätös nojaa tieteelliseen riskinarviointiin, josta huolehtii EU:ssa riippumaton elin, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA). Suomessa geeniasioita käsitellään geenitekniikan lautakunnassa. Tässä elimessä on edustettuna myös etiikan tutkimus, toisin kuin useimmissa muissa jäsenmaissa.

- Gmo-kaupallistamisen valtavirta tapahtuu nykyisen agrobusineksen ehdoilla. Siinä tuotantojärjestelmien muutokset ja low- input -viljely on kauhistus.

- Geenimuuntelu toimii loistavasti monissa suljetuissa sovelluksissa. Muunneltujen organismien luontoon laskemisessa on kuitenkin riskejä. Vaihtoehdot pitää perata kunnolla läpi. Turvautumalla pelkästään geenimuuntelun mahdollisuuksiin ei kuitenkaan ole kestävää elintarviketuotantoa näköpiirissä.

- Eroosio on yksi maailman vakavimmista ympäristöuhista. Herbisidinkestävät gm-kasvilajikkeet ovat tehneet mahdolliseksi siirtyä laajemmin kyntämättömään viljelyyn. Luomuviljely ruokkii yleensä eroosiota, sillä maan pintaa joudutaan rikkomaan rikkakasvien vuoksi.

Media:  Agronet (Chat group)
Viestiketjun pituus: yhteensä 34 viestiä, viikon aikana 5

Ennen tarjottiin kansalle leipää ja sirkushuveja

Esko Seppänen pohtii blogissaan ruoan riittävyyttä ja hintaa maailmantaloudessa. Maailman pellot eivät riitä kaikkien ihmisten ravitsemiseen saati biopolttoaineiden tuotantoon. Seppäsen mukaan on mahdollista, että Venäjästä tulee - Brasilian ohella - maailman ruokavalta. Kiinan vaurastuessa väestön ruokatottumukset muuttuvat. Kiinalle on kasvamassa loputon tarve ruuan tuontiin, mikä nostaa ruuan hintaa. Ruokamarkkinoita hallitsevat suuryhtiöt, joiden tuotanto on teollista ja epäekologista. Ruokajättiläinen Cargill tekee yhteistyötä geenimanipuloinnin uranuurtajiin kuuluvan Monsanton kanssa. USA:ssa 90 % soijasta ja 50 % maissista viljellään gemosiemenistä, jotka viljelijät joutuvat ostamaan joka vuosi uudelleen gemoyhtiöiltä.

Media:  Poliitikko Esko Seppänen (blog)
 

EU rajoittaa lihan tuontia Brasiliasta

Helsingin Sanomissa keskustellaan vilkkaasti uutisesta, jonka mukaan EU rajoittaa lihan tuontia Brasiliasta (HS 23.1.2008).

- Ennen kuin aiheeseen voi ottaa kantaa, pitäisi saada luotettva selvitys, miten eläimiä kohdellaan, millä ruokitaan (GM?), ja miten lihaa käsitellään teurastuksen jälkeen. Erikoista, että niin kaukaa tuotettu liha voi olla halvempaa kuin suomalainen.

- Keskustelua sademetsistä. "Metsäteollisuus saa tuoda eukalyptussellua, mutta kansalliset eivät saa vapaassa luonnossa kasvatettua pihvilihaa".

- Lihan tuontia on syytä rajoittaa, jotta tautiriskit saadaan kuriin. Muita syitä mm.se, että Brasiliassa käytetään gm-rehua.

- "Herrat meita suojelkoot silta katastrofilta, etta poydasta loppuis LIHA!" Ja: "Aivan älytöntä rahdata lihaa toiselta puolelta maapalloa. Liha saakin maksaa, vähempi lihan käyttö on ekologisempaa".

- Se, että suomalaista myydän gmo-vapaana ei vielä tarkoita yhtään mitään. Gmo-sisältöä ei valvota, vaan se on valmistajan oman ilmoituksen varassa.

- Useita linkkejä brassilihan tuotantoon. LIhan tuotetaan menetelmillä, jotka ovat Suomessa laittomia (mm. hormonit).

- Viittaus suomalaiseen ylituotantoon. Vuonna 2006 tuotettiin maitorasvoja 125 prosenttia, kananmunia 115 prosenttia ja sianlihaa 115 prosenttia kotimaiseen tarpeeseen verrattuna. "
Sen sijaan, että maatalous olisi alkanut sopeutua siihen, että vähempikin riittäisi, on tiloilla raivattu 400 000 hetaaria uutta peltoa vuoden 1995 jälkeen. Parhaillaan on rakenteilla toista tuhatta uutta navettaa..\.. Maakunnissa voidaan tehdä muutakin työtä harjoittaa maataloutta. Muutokseen ei ole kuitenkaan mitään tarvetta niin kauan kuin nykyinen maataloustuki jatkuu".

- Kommentti edelliseen: Maa on enää heikosti omavarainen, esim. lihatuotannon vaje on 15 prosenttia. Maa on enää heikosti omavarainen esim. lihatuotannon vaje on 15 prosenttia. Naudassa on muitakin syötäviä osia, kuin pihvit. Pihvilihan hintaa tulee korottaa ja ohjata omaa maatalouttamme enenevässä määrin pihvikarjoihin.

- Suomessa ei ole raivattu uutta peltoa 400 000 hehtaaria, vaan otettu sama määrä kesantopeltoa uudelleen viljelykäyttöön. Tämän seurauksena sadot ovat kasvaneet. Suuri osa kaupunkilaisten ostovoimasta valuu kannattamattoman maatalouden pönkittämiseen eikä esimerkiksi lähipalveluyrittäjien tai paikallisten kotimarkkinafirmojen kassaan.

Media:  HS / Food & Beverage (Chat group)
Viestiketjun pituus: 75 viestiä

Ruuan eettisyydellä ei ilmeisesti ole väliä?

Ketjun aloittaja on turhautunut ja raivostunut ruokakeskustelusta. Ihmiset eivät välitä, minkälaista tuotantoa on halpojen elintarvikkeiden takana. "Eläinrääkkäystä, tehokasvatettua & suojavyöhykkeistä piittamatonta viljaa ja eksoottisempien tuotteiden kohdalla ihmisoikeuksien räikeää polkemista aina lapsiorjista alkaen". GMO.sta ei juuri mainintaa, mutta muuten kiinnostava keskustelu.

- Luomubroileria ei ole lainkaan saatavana, muutakin luomulihaa heikosti.

- Opiskelijat ja korkeakoulutetut ("vaikka palkka on usieta satasia alle keskipalkan") ostavat luomua, kotimaista ja Reilun Kaupan tuotteita.

- Monet välttävät tehotuotettua lihaa; hirveä ja poroa, itsepyydettyä kalaa ja "lähitilan lammasta" suositaan. "Voi kun olisikin mahdollisuus, aikaa, varaa ja osaamista ruveta itse pyytämään ravintoa".

- "En syö brasilialaista lihaa, sademetsiä hakataan niiden takia ja brassiliha pakastetaan ja tuodaan Suomeen ja sulatetaan".

- Kotimaisuus yksistään ei ole mikään eettisyyden tae. Esimerkiksi Argentiinan pampalla karjaa kasvatetaan sellaisella maaperällä, jossa viljelyskasvit eivät menesty.

- Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan brassinauta tuottaa kolme kertaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin pohjoismainen. Brasiliassa nauta kasvaa pitempään, koska siellä on kuivuutta ja niukasti ruokaa.

- Elänten kohtelu heijastuu lihan makuun. Possusta tulee karvasta ja kitkerää, jos se on liiaksi traumatisoitunut. Suomessa ei käytetä hormoneja eikä antibiootteja lihan tuotannossa. Tähän kommentti: geenimanipuloitua rehua käytetään.

- Valitettavasti koko Suomen ruokakulttuuri on pitkälti "maha täyteen mahdollisimman halvalla" -juttua. Laadukasta ruokaa ei arvosteta - "tehokanan suikaleet oranssissa limassa". Esimerkiksi Italiassa jo perusaineet valitaan huolella.

- Keskustelua Hesarin uutisesta, jonka mukaan kaukaa tuotu ruoka on eettisempää.

Media:  Plaza Ellit / Home & Living (Chat group)
Viestiketjun pituus: 25 viestiä

50 syytä välttää GM-ruokaa

Viime viikolla käynnistettyyn keskusteluun ei ole juuri tullut asiallisia kommentteja. Eräs kirjoittaja näkee, että kaikki ravinto on jo GMO:n kyllästämää, sillä GM-kasveja on viljelty parikymmentä vuotta.

Media:  Suomi24 / Science (Chat group)
Viestiketjun pituus: 6 viestiä

<< Paluu etusivulle