Suomalainen ruokakulttuuri harppasi tammikuun lopussa ison askeleen "suuresta tuntemattomasta" – niin kuin saksalainen Norr-lehti Suomen ruokakulttuuria nimitti – kohti keskieurooppalaisten arvostamaa ruokamaata. Euroopan suurimmilla elintarvikemessuilla Berliinin Grüne Wochella saksalaisille kuluttajille tulivat tutuiksi niin suomalainen ohrapuuro, karjalanpiirakat kuin ruisleipäkin. Ja vieläpä erinomaisin arvosanoin.

Suomen osastolla tehdyssä kyselyssä peräti 98 prosenttia vastaajista piti maistamiaan suomalaistuotteita hyvänä tai erittäin hyvänä. Kyselyn perusteella saksalaiskuluttajat pitävät suomalaisen ruuan hyvää makua vielä sen hyvinvointia lisääviä ominaisuuksia ja rehtiä tuotantotapaakin tärkeämpänä.

Ruisleivän päällä maistatettu kirnuvoi miellytti saksalaiskuluttajia niin, että loppuviikosta suomalaisen voin makuun ihastuneille jouduttiin myymään ei-oota. Jopa sille sakasalaistytölle, joka tuli kysymään voita oikein paperilapun kanssa, johon oli piirretty voipaketti ja kirjoitettu suomeksi "kirnuvoita".

Lypsykisa loi tunnelmaa

Suomi-osasto houkutteli kävijöitä muun muassa tuottajien tarjoilemilla ilmaisilla maistiaisilla ja Suomen-matkan arvonnalla. Messuvieraita kiinnosti myös suomalainen lypsykilpailu, jonka ympärillä tunnelma äityi ajoittain riehakkaaksi saksalaisten kannustushuutojen kaikuessa naapuriosastoille asti.

Paitsi suomalaista ruokaa, messuilla haluttiin tehdä tunnetuksi myös Suomea matkailumaana. Osastolla tehdyn kyselyn perusteella Suomessa matkakohteena ylivoimaisesti houkuttelevinta on puhdas luonto. Seuraavaksi kiinnostavinta ovat ruoka ja maaseutu, jotka ohittavat kiinnostavuudessa suomalaisen kulttuurin ja joulupukin.

Kuvateksti: Vuoden 2007 luomuyrittäjäksi valittu Hannu Saari maistatti saksalaisilla "suomalaista alkuvoimaa", maitoon keitettyä luomuohrapuuroa.

Suomen osaston arvonnassa matkan Suomen Lappiin kahdelle hengelle voitti Ulrike Reinicke.

<< Paluu etusivulle