Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus järjesti Ny Nordisk Mat -hankkeen innoittamana tilaisuuden pohjoismaisesta ruoasta; mitä se on, onko suomalaisella ja ruotsalaisella ruoalla yhtäläisyyksiä uuden pohjoismaisen ruoan kanssa, onko meillä yhteistä ruokakulttuuria tai edes samankaltaisuuksia – kysyttiin paneelikeskustelussa.

Hanaforumilla 11.3. keskustelemassa olivat ravintoloitsija ja Ny Nordisk Mat -ruokalähettiläs Carl Jan Granqvist, Gloria-lehtien vastaava päätoimittaja Riitta Lindegren, kokki ja ruokalähettiläs Michael Björklund, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen ja MTK:n ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila. Keskustelua johti professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta.

Keskustelun avasi valtiosihteeri Stefan Johansson Opetusministeriöstä. Johansson toi kulttuuriministeri Wallinin terveiset tilaisuuteen ja kertoi meneillään olevista hallituksen toimista liittyen ruokaan ja ruokakulttuuriin. Hän painotti myös yhteistyön merkitystä eri hallinnonaloilla suomalaisen ja pohjoismaisen ruoan edistämiseksi.

Tilaisuus kokosi mukavasti yhteen keskustelijoiden käsityksiä pohjoismaisesta, suomalaisesta ja ruotsalaisesta ruoasta ja ruokakulttuureista. Panelistien henkilökohtaiset ruokamuistot ja tarinat toivat esiin ruoan kokonaisvaltaisen merkityksen. Ruoan maku, yhteisöllisyys ja ruoan merkittävyys kaikille aisteille korostuivat keskustelussa. Yhteistä ja omaa kullekin maalle löydettiin niin suomalaisesta kuin ruotsalaisestakin ruokakulttuurista.

Carl Jan Granqvist, Grydhyttanin ravintolakoulun professori, korosti aterioiden merkitystä kokonaisuutena:
– Ateriat pitävät sisällään kaiken, ateria on psykologiaa ja elämyksiä.

Granqvist painotti useasti poliittisten panostusten ja poliittisten päättäjien roolia ja merkitystä taustavaikuttajana koko ruokakulttuurin kehittämisessä. Granqvist avasi myös teoriapohjan merkitystä ja tärkeyttä ruokakulttuurin tutkimuksessa ja kehittämisessä. Ilman perusteellista teoreettista tutkimusta ei voida kehittää ruokakulttuurista samanlaista taiteen ja tieteen alaa kuin muista luovista aloista.

Ruokalähettiläs Michael Björklund toi omakohtaisia kokemuksia ja muistoja kuulijoille. Hän kertoi ruoan sosiaalisista merkityksistä ja rohkaisi pohjoismaalaisia olemaan ylpeitä omista raaka-aineistaan ja ruokakulttuuristaan.
– Lähellä tuotettu, hyvä ja nautinnollinen ruoka, joka syödään hyvässä seurassa, on tavoittelemisen arvoista, sanoi Björklund.

Päätoimittaja Riitta Lindegren pohti Pohjoismaiden eroja ja huomautti muun muassa suomalaisten ja tanskalaisten eroista liittyen syömiseen ja ruokaan. Tanskassa on tuiki tavallista, että syömään lähdetään sadankin kilometrin päähän, kunhan vain tiedossa on hyvää ruokaa ja seuraa. Lindegren tiivisti sanomansa lauseeseen ”ruoka on rakkautta”.

Ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila puhui ruokakäyttäytymisen polarisoitumisesta. Osa nuorista ei esimerkiksi syö koskaan kunnon ateriaa vaan laiduntaa eli elää jatkuvasti välipaloilla. Nuutila puhui myös ruoan tunnistettavuudesta, raaka-aineiden kunnioittamisesta ja ruoan mausta ja sen sosiaalisista merkityksistä.

Toimitusjohtaja Heikki Juutinen kehotti kunnallisvaalien lähestyessä kaikkia tuomaan esille huolen kouluruokailuun käytetyn rahan määrästä.

– Vaikuttakaa valtuutettuihin ja yrittäkää saada aterian hinta nostetuksi yhteen euroon, evästi Juutinen.

Tällä hetkellä kouluateria maksaa reilusti alle euron (keskimäärin 0,68 euroa). Juutinen summasi lisäksi, että terveellisyys ja nautinnollisuus mahtuvat samaan pakettiin, eli nämä kaksi tämän ajan megatrendiä ovat yhdistettävissä.   

Tilaisuuden veti yhteen lehtori ja Ny Nordisk Matin ruokalähettiläs Kim Palhus Laurea Ammattikorkeakoulusta. Palhus toi esille erityisesti arjen haasteet ja kouluruokailun kehittämisen.

– Lasten ja vanhusten ruokailu vaatii ryhtiä, totesi Palhus ja jatkoi:

– Ny Nordisk Mat -hanke on Pohjoismaiden välillä yhteinen nimittäjä ja tämä tilaisuus oli lähtölaukaus Suomessa koko hankkeelle.

<< Paluu etusivulle