Japanissa elintarvikeomavaraisuus on vain 40 prosenttia, alkutuotanto on erittäin pienimuotoista ja ruoka selvästi maailmanmarkkinahintoja kalliimpaa. Maahan on perinteisesti tuotu elintarvikkeita muista Aasian maista ja länsimaista. Ruokaskandaalit naapurimaista tuotavien elintarvikkeiden osalta ovat aiheuttaneet pettymyksiä ja suunnanneet japanilaisyritysten mielenkiintoa kauempaa tuotaviin laadukkaisiin ja turvallisiin elintarvikkeisiin. Siksi myös suomalaisella elintarviketeollisuudella on etsikkoaika. Vientiponnisteluja kannattaa kohdentaa Japaniin elintarvikevientimme kasvattamiseksi.

Elintarvikemessuilta lisää vientikontakteja

Suomella oli toistamiseen yhteisosasto ainoana eurooppalaisena maana Tokiossa marraskuussa järjestetyillä Health Ingredients -elintarvikemessuilla. Vierailijoita tässä kolme päivää kestäneessä terveysvaikutteisia ja terveellisiä elintarvikkeita, niiden ainesosia, ravintolisiä ja kosmetiikkatuotteita esitelleessä messutapahtumassa oli reilut 45 000 ja näytteilleasettajia 570.  Suomen Paviljongille osallistuivat Kiantama Oy Suomussalmelta, Riitan Herkku Oy Mustasaaresta, M. Aimo Oy Virroilta, Petsmo Bär Mustasaaresta, Vitabalans Hämeenlinnasta ja yhdistyksenä Arktiset Aromit ry. Messujen yleisorganisaattorina toimi Osuuskunta Viexpo Vaasasta.

Suomen osasto sai hyvän suosion, ja Japani on parin vuoden messuesiintymisten seurauksena nyt noussut toiseksi tärkeimmäksi suomalaisen mustikan vientikohteeksi.  Osaston koristelu suomalaisilla luonto- ja marjakuvilla herättää kiinnostusta Japanissa ja Suomen osasto pääsi myös sikäläisen TV-ryhmän kuvausten kohteeksi. Ulkomaiset yhteisosastot esittelivät messuilla teemojaan tunnin mittaisen showcasen avulla. Kiinnostus Suomea kohtaan oli hyvä, ja esitysten jälkeen suurostajia vieraili Suomen osastolla. Uusia kontakteja ja kauppasuhteita syntyi messujen seurauksena. Toivottavaa olisi, että ensi lokakuussa järjestettäville messuille saataisiin taas lisää yrityksiä mukaan. Suomen osaston organisaattorina toimii edelleen Osuuskunta Viexpo, johon yhteisosastosta kiinnostuneet yritykset voivat ottaa yhteyttä.

Maailman pitkäikäisin kansa syö terveellisesti

Japanilaiset ovat maailman pitkäikäisin kansa. Naisten keski-ikä on 86 vuotta ja miesten 79 vuotta. Japanissa ruokavaliossa suositaan kalan käyttöä eri muodoissaan. Henkeä kohti kalaa syödään noin 60 kiloa. Suosittuja kalaruokia ovat muun muassa Suomeenkin rantautuneet raakaa kalaa ja riisiä sisältävät sushi-ruoat sekä kalaa, äyriäisiä, sieniä ja vihanneksia sisältävät tempura-ruoat. Myös kieltä hallitsematon turisti pääsee nauttimaan japanilaisesta ruoasta, koska monien ravintoloiden ikkunoissa ateriat on kuvattu värikkäiden muoviannosten muodossa. Tällaisen palvelun toivoisi yleistyvän myös muissa Aasian maissa.

Japanilaisen hotellin aamuateria poikkeaa länsimaisesta. Lukuisat pienet astiat ja eri tavoin valmistetut ruoat tuovat värejä, hapanta, imelää, pehmeitä ja pureskelua vaativaa syötävää. On vaikeaa löytää ruokia, joiden valmistuksessa olisi käytetty runsaasti eläinrasvaa. Rasvaisten ruoka-aineiden käytön vähäisyys, runsas kalan käyttö, kasvikset ja meren kasvillisuuden hyödyntäminen eri tavalla valmistettuna antavat leimaa japanilaiselle ruokavaliolle ja ylläpitävät väestön terveyttä.

Terveysväittämien käyttöä säädellään lainsäädännöllä

Messujen avaustilaisuudessa luennoitiin funktionaalisten ja terveellisten elintarvikkeiden kulutustrendien kehityksestä Japanissa viime vuosina. Terveelliset elintarvikkeet lisäävät suosiota, kun vastaavasti perinteisten elintarvikkeiden kulutus vähenee. Väestön kiinnostukseen terveellisiä elintarvikkeita kohtaan vaikuttavat esimerkiksi väestön ikääntyminen, elintapasairauksien yleistyminen ja terveydenhuollon omavastuuosuuksien nousu.

Tutkimusten mukaan 40–60 prosenttia japanilaisista ostaa terveysvaikutteisia tuotteita. Japanissa terveysvaikutteisia elintarvikkeita säätelevä FOSHU-laki antaa mahdollisuuden terveysväittämien käyttöön hakemuksesta. FOSHU tuotteiden markkinointi ja terveysväittämien käyttö pakkausmerkinnöissä sallittiin Japanissa vuonna 1999. Jo alkuvaiheessa FOSHU-tuotteiden määrä nousi yli 700:aan ja liikevaihto yli 4,2 miljardiin euroon. Markkinat kasvavat asteittain, vaikka edelleen järjestelmässä on parannettavaa.  FOSHU-määrityksen saamiseksi testit ovat tiukat ja terveysväitteiden sisältö on rajoitettua.

Japanin markkinoilla on myös paljon terveellisiä tuotteita, jotka eivät täytä FOSHU-lainsäädännön vaatimuksia, mutta käytännössä ylläpitävät väestön terveyttä. Usein myös ravintolisinä käytettävät kapselit ja pillerit täyttävät funktionaalisten elintarvikkeiden vaatimukset. Viime aikoina ovat muun muassa kolesterolia ja painoa alentavat ravintolisät kasvattaneet suosiotaan. Ravitsemuksellisia lisiä (sisältävien elintarvikkeiden, ravintolisien ja ”terveyselintarvikkeiden” myynnin on arvioitu olevan vuositasolla yli 26 miljardia euroa.

Teksti: Simo Moisio
Kuva: Sari Väänänen

Lisätietoja:
Simo Moisio, Arktiset Aromit ry, p. (08) 6155 5591

<< Paluu etusivulle