– Jokaisen kansakunnan perustoimintoihin kuuluu strateginen ruokaturvasta huolehtiminen. Toki esimerkkejä on myös maista, joilla tällaista strategiaa ei ole, mutta erityisesti viime aikojen ruokakriisin yhteydessä on todettu, että ne eivät ole rohkaisevia, sanoi pääministeri Matti Vanhanen kansallisen ruokastrategian avausseminaarissa 8. lokakuuta.

Seminaarissa aloitettiin vuoteen 2020 ulottuvan Kansallisen ruokastrategian valmistelu määrittelemällä ruokastrategian haasteet sekä antamalla tehtävälle raamit ja eväitä. Seminaarin alustajina toimivat pääministerin lisäksi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sekä EU:n komission maaseudun kehittämisen osaston pääjohtaja Jean-Luc Demarty.

Demarty korosti puheessaan, että elintarvikesektorin on pystyttävä yhä paremmin vastaamaan markkinoiden kysyntään eli ruokaa on tuotettava kuluttajan haluamalla tavalla. Markkinat eivät voi kuitenkaan ohjata tuotantoa yksin, vaan on löydettävä tasapaino sääntelyn ja markkinavetoisuuden välillä.

Ruokastrategialla valmistaudutaan muuttuviin olosuhteisiin

– Elintärkeistä asioista on pidettävä huolta, ja ruoka on yksi keskeisimmistä. Varautuminen tulevaisuuden muuttuviin tilanteisiin – ruokakriiseihin ja ilmaston lämpenemiseen – on tehtävä nyt, kun se ei vielä ole liian myöhäistä. Ruuantuotanto voi vaarantua myös hyvin yllättäen, esimerkiksi eläintautien tai ympäristökatastrofin takia. Ennakoimalla tulevat tilanteet olemme valmiimpia niiden sattuessa joskus kohdalle, sanoi maa- ja metsätalousministeri Anttila.

Kansallisella ruokastrategialla Suomi pyrkii vastaamaan omalta osaltaan myös globaaliin ruokakriisiin. FAOn tuoreen arvion mukaan kohonneiden ruuan hintojen seurauksena lähes miljardi ihmistä kärsii aliravitsemuksesta. Ruokastrategialla pyritään selventämään Suomen roolia maailman nälkäongelmassa.

– Olemmeko me ensisijaisesti ruuan tuottajia vai löytyykö meiltä myös niitä osaajia, joita tarvitaan kehitysmaiden ruokaongelman ratkaisijoina?, ministeri Anttila kysyi.

Ruokastrategian valmistelu aloitetaan perustamalla ohjausryhmä, joka vetää strategian suuret linjat. Lisäksi perustetaan sihteeristö, jossa kaikki keskeiset hallinnonalat ovat edustettuina. Strategia valmistuu vuonna 2010, jolloin se annetaan eduskunnalle. Kansallista ruokastrategiaa tehtäessä pidetään mielessä vuoden 2013 EU:n maatalouspolitiikan uudistus niin, että siinä luodaan suuntaviivat Suomen ajamalle politiikalle.

Seminaarissa vinkkejä ruokastrategian valmisteluun antoi koko elintarvikeketju. Strategian toivottiin muun muassa parantavan koko ketjun tuottavuutta, helpottavan viljelijöiden ennakointia, huomioivan elintarvikealan työvoimatarpeen ja luovan ohjauskeinoja ympäristö- ja ilmastoystävällisemmän ruokavalion toteuttamiseksi.

Lisätietoja:
Vanhasen, Anttilan ja Demartyn puheet seminaarissa

<< Paluu etusivulle