Tulosta På svenska
  Helmikuu 2014
*

Jäljitettävyyttä viljaketjuun

Kuluttajat ovat yhä valveutuneempia ja kiinnostuneempia ruokaketjun toiminnasta. Vaikka ruokaketjusta kerätään runsaasti tietoa, jää se usein hyödyntämättä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT selvitti yhdessä viljaketjun toimijoiden kanssa, minkälaisilla menetelmillä viljan jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä viljelijältä kuluttajalle voisi parantaa. Myös kuluttajien tiedontarpeista ja käsityksistä viljaketjun vastuullisuudesta saatiin lisätietoa.

Paikallisuus ja tuoteturvallisuus olennaiset viljaketjun vastuullisuudessa

Ruokaketjun vastuullisuus on määritelty MTT:n aikaisemmissa hankkeissa seitsemään ulottuvuuteen, joita ovat tuoteturvallisuus, paikallisuus, eläinten hyvinvointi, ravitsemus, taloudellinen vastuullisuus, ympäristövastuullisuus ja työntekijöiden hyvinvointi.

– Viljaketjussa näistä ulottuvuuksista korostuivat erityisesti tuoteturvallisuus, taloudellinen vastuullisuus ja ympäristövastuullisuus, kertoo MTT:n tutkija Jaana Kotro Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa -hankkeesta.

Kuluttajien kanssa käydyissä keskusteluissa korostuivat paikallisuus sekä viljelijöiden henkinen ja taloudellinen hyvinvointi. Toimijakeskusteluissa tiedonhallinnan ja informaation tuotannon kehittäminen nähtiin olennaisena osana vastuullista toimintaa.

– Jäljitettävyys ja läpinäkyvyys korostuivat erityisesti tuoteturvallisuuden ja ympäristövastuullisuuden kohdalla. Lisäksi toimijat kaipasivat ohjeistusta siitä, miten toimia vastuullisella ja samalla taloudellisesti kestävällä tavalla, Kotro kertoo.

Kuluttajat kaipaavat asiatietoa kauniiden sanojen sijaan

Viljaketjun toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa pohdittiin usein, millaisia tarpeita ja toiveita kuluttajilla on läpinäkyvyyden kehittämiseksi ja mitä tietoa he haluaisivat saada ostopäätöstensä tueksi. 

Aikaisempien kuluttajatutkimusten ja hankkeessa toteutettujen kuluttajaryhmäkeskustelujen perusteella esimerkiksi lihantuotannon osalta kuluttajien mielissä on usein tuotantoeläimen hyvinvointiasiat, kun taas viljatuotteen yhteydessä askarruttaa viljelijän jaksaminen ja taloudellinen hyvinvointi sekä hänen viljasta saamansa korvauksen oikeudenmukaisuus. 

– Viljatuotetta ostettaessa kuluttajia kiinnostavat kuitenkin erityisesti tuoreus, alkuperä ja tuotteen valmistaneen yrityksen koko. Myös geenimuunteluun liittyvät kysymykset kiinnostavat, Kotro toteaa.

Kuluttajien tiedonhalu yllätti tutkijat. Kuluttajat eivät välttämättä vaadi tietoa aktiivisesti, mutta mikäli sitä olisi mahdollista saada ostohetkellä, se voisi vaikuttaa heidän valintapäätökseen. Toisaalta moni totesi myös, ettei kauppareissulla useinkaan ehdi miettiä ostoksia monesta näkökulmasta. Siksi olennaisimpien tietojen tulisi löytyä pakkauksesta helposti ja selkeästi merkittyinä.

– Keskusteluissa yllätti myös kuluttajien epäluuloisuus kuvailevaa markkinointiviestintää kohtaan. Kuluttajat halusivat ennemminkin saada asiatietoa kuin kauniita sanoja, Kotro kuvaa.

Jäljitettävyyskonseptissa kehitetään sähköistä Viljapassia

Hankkeessa tutkijat ja viljaketjun toimijat hahmottelivat myös jäljitettävyyskonseptia, jonka avulla viljan alkuperä- ja muut tarpeelliset tiedot siirtyisivät maatiloilta kuluttajille. Konsepti perustuu Vilja-alan yhteisryhmä VYR:n kehittämään Viljapassiin, joka otettiin käyttöön vuonna 2013.

Tällä hetkellä paperilomake kulkee myytävien viljakuormien mukana kertoen mm. viljelijän, kuljetusliikkeen ja ostajan perustiedot. Uusi konsepti muuttaisi nykyisen Viljapassin sähköiseen muotoon, jolloin se olisi kaikkien osapuolten saatavissa ja käsiteltävissä.

– Ajatuksena on, että alkuvaiheessa järjestelmä sisältäisi lähinnä perusasiat jäljitettävyyden kannalta. Myöhemmin järjestelmää voidaan täydentää muilla vastuullisuustiedoilla. Konseptissa on huomioitu myös mahdollisuus viljaketjun osapuolten tarpeiden ja toiveiden mukaisille palveluille, Kotro kertoo.

Konseptin ensimmäinen versio esiteltiin vilja-alan toimijoille ja sidosryhmille marraskuussa pidetyssä Viljan jäljitettävyys -seminaarissa. Suhtautuminen esitettyyn konseptiin oli varovaisen myönteistä. Toimijat uskovat, että kuluttajien vaatimukset viljaketjun läpinäkyvyydeltä kasvavat tulevaisuudessa.

– Reilu enemmistö näkee konseptin sisältävän uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kokee järjestelmästä olevan hyötyä edustamalleen organisaatiolle. Haasteena on kuitenkin se, kuka järjestelmän tekee, kuka sitä ylläpitää ja kuka maksaa, Kotro toteaa ja kertoo, että vaikka hanke on päättynyt, konseptin kehittämistä jatketaan saatujen palautteiden perusteella.


Hankkeen omat verkkosivut

Hanke Laatuketjun sivuilla


<<Paluu etusivulle