<< Paluu etusivulle

Laatuketjun rahoittama Maa- ja kotitalousnaisten Älä ruoki hukkaa -hanke kannustaa ajattelemaan omia tottumuksia ja löytämään itselle sopivia tapoja välttää ruuan tuhlaamista. Aihetta ajatteluun ja tekoihin on, sillä kodeissa kannetaan kassikaupalla syömäkelpoista ruokaa roskikseen. Poisheitetty ruoka kuormittaa ympäristöä ja rasittaa kukkaroa.

– Ruokahävikin vähentäminen ei ole mahdotonta, mutta vaatii huomion kiinnittämistä asiaan, sanoo kehityspäällikkö Katja Pethman Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

Tietoiskuja lapsiperheille

Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset järjestävät yhteensä 140 Älä ruoki hukkaa -tietoiskua tänä syksynä sekä ensi vuoden aikana ympäri Suomen muun muassa MLL:n perhekahviloissa sekä muissa lapsiperheiden kokoontumispaikoissa. Tapahtumissa opastetaan ruokahävikin vähentämiseen antamalla vinkkejä elintarvikkeiden oikeaan säilytykseen ja käsittelyyn, pakkausmerkintöjen lukemiseen ja ruokahankintojen suunnitteluun.

Neuvontaa tarvitaan, sillä moni hämmentyy tiedon tulvassa.
– Esimerkiksi pakkausmerkinnöistä ollaan ymmällään. Moni ihmettelee, voiko ruokaa, esimerkiksi hapanmaitotuotteita, tosiaan syödä parasta ennen päivän jälkeen, tilaisuuksia Keski-Suomessa järjestänyt kotitalousneuvoja ja vs. toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Kivimäki mainitsee.

Etelä-Savossa tilaisuuksia vetänyt kotitalousneuvoja Mervi Kukkonen puolestaan toteaa, että hukkaan heitetyn ruuan määrät hämmästyttävät. Asia koetaan kuitenkin tärkeäksi.
– Tilaisuuksissa on herännyt keskustelua äitien ja mummojen hyvistä konsteista ruokahävikin vähentämiseksi. Sellaisia aiotaan nuorissakin perheissä jatkossa käyttää, Kukkonen mainitsee.

Tirkistele Maa- ja kotitalousnaisten ruokaroskiksiin

Keskustelua herätetään myös verkossa. Älä ruoki hukkaa -blogissa Maa- ja kotitalousnaisten toimihenkilöt jakavat kokemuksia ruokahävikin syntymisestä ja vinkkejä sen vähentämiseen.
– Tervetuloa tirkistelemään meidän keittiöihimme! Tavoitteenamme on paitsi vähentää oman talouden ruokahävikkiä, myös inspiroida muitakin samoihin puuhiin, Katja Pethman kertoo.

MTT:n Foodspill -tutkimuksen mukaan poisheiton suurimpia syitä ovat ruuan pilaantuminen, päiväyksen vanhentuminen, lautastähteeksi jääminen ja liian suurien ruokamäärien valmistaminen. Eniten jätteeksi joutuu vihanneksia, kotiruokaa, maitotuotteita, leipää ja muita viljatuotteita sekä hedelmiä ja marjoja. Harvemmin jätteeksi päätyy makeisia tai valmisruokaa.

Foodspill -tutkimus kertoo, että suomalaiset heittävät syömäkelpoista ruokaa roskiin 20–30 kiloa vuodessa - yksittäinen kotitalous haaskaa vuosittain 50–65 kiloa. Vaikka kaupan ruokajäte tuntuu suurelta määrältä, kotitalouksissa syntyy ruokajätettä todellisuudessa kaksi kertaa enemmän kuin kaupoissa.

Tulevia Älä ruoki hukkaa -tietoiskuja 2011
Etelä-Karjala, Sari Paajanen, p. 040 516 7501
27.10. Kuukanniemen vanhempainyhdistys
17.11. Parikkalan MLL paikallisyhdistyksen perhekahvila
Etelä-Savo, Mervi Kukkonen, p. 020 747 3557
18.10. Juvan seurakunnan perhekerhon vanhempainilta
Etelä-Pohjanmaa, Anna-Liisa Saari p. 0400 993226
6.11. Kauhajoki Äijön vanhempainyhdistys
Keski-Pohjanmaa, Seija Varila, p. 0400 137 899
28.10.Kaustisen seurakunnan päiväkerho
11.11. Vetelin seurakunnan aikuinen-lapsikerho
22.11. Reisjärvi MML äiti-lapsipiiri
ajankohta avoin, Kannuksen seurakunnan äiti-lapsipiiri
Lappi, Anneli Salmela, p. 040 509 7038
17.11. Kemijärvi nuorisotalo
23.11. Kemijärvi Askel-talo  
Oulu, Maija Ojalehto, p.040 701 3686
12.11. Siikajoki, Siikajoenkylän Rauhanyhdistys

Lisätietoja hankkeesta:
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
Katja Pethman, puh. 040 526 4619
katja.pethman@maajakotitalousnaiset.fi

Älä ruoki hukkaa -blogi
http://alaruokihukkaa.blogspot.com/

<<Paluu etusivulle